Uusi vertaisryhmä: Millaisen henkisen perinnön, tunteiden jalanjäljen, jätämme lapsillemme, kun elämä yhdessä ei kantanutkaan? Muuttuuko henkinen ilmasto vai tuhoutuuko ilmakehä jopa täysin omista toimistamme huolimatta tai juuri sen vuoksi? Viina, väkivalta, köyhyys ei tuhoa ja päihteettömyys, hellyys ja rajaton varallisuus ei riitä pelastamaan lapsuutta, mikäli emme tiedosta riittävästi? Voiko isäkin selvitä pienten lasten kanssa? Miksi äiti uhriutuu tai luo sankarinahkan, kun toisaalta jopa kolmasosa isistä karkaa samassa tilanteessa?Tule jakamaan ja kuulemaan, kohtaamaan todellisuutta ja pelkoja keskustellen. Paikalla ainakin yksi jatkuvasti epäonnistuva isä, joka alustaa tarinointia. Nähdään jutustelun äärellä, J.H.