Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita itselleen tärkeitä aikuisia. Huolto- ja tapaamisopimusta laadittaessa voidaan vahvistaa lapsen ja tapaajavanhemman tapaamisajat. Vanhemmat voivat sopia tapaamiset sellaisiksi, että ne täyttävät lapsen ja vanhempien tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhempien työajat, asuinolot, lapsen harrastukset, vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys ja käytettävissä oleva rahakin vaikuttavat, millaisiksi tapaamiset muotoutuvat.
Minkäänlaista ehdotonta lakisääteistä tapaamismallia ei ole olemassa. Jokainen tapaamistilanne on katsottava lapsen oikeuksista ja ainutlaatuisuudesta käsin. Noin puolet vanhemmista jättävät tapaamiset avoimiksi. Mitä vanhempi lapsi on, sitä todennäköisemmin vanhemmat jättävät kysymyksen avoimeksi. Noin 20 % huolto- ja tapaamissopimuksen tekijöistä valitsee laajat tapaamiset eli lapsi asuu viikon lähivanhemman luona ja viikon toisen vanhempansa luona. Vanhemmat kutsuvat sitä myös vuoroasumiseksi. Vuoroasuminen on usein tapaamisten lähtökohtana.
Joskus yksityiskohtainen sopimus on paikallaan
Joissakin tilanteissa vanhempien välisiä tapaamiskiistoja voidaan välttää yksityiskohtaisella tapaamissopimuksella, jossa tulkinnalle ei anneta tilaa. On esimerkiksi parempi sanoa pariton viikonloppu kuin joka toinen viikonloppu. Joskus sovitaan, että lapsi on joka toisen juhlapyhän tapaajan luona. Tällöin on hyvä luetella juhlapyhät. Tärkeää on myös tarkkaan ilmaista, mistä päivästä ja kellonajasta juhlapyhätapaaminen alkaa ja mihin se loppuu esimerkiksi jouluaatosta klo 18.00 joulupäivän iltaan klo 18.00. Entä onko lapsi kaikki saman vuoden juhlapyhät tapaajan luona vuorovuosittain vai joka toisen juhlapyhän?
Tapaamisten peruuntuminen ja vahingonkorvaus
Peruuntuneiden tapaamisten varalle kannattaa sopia tapa, jolla peruuntumisesta ilmoitetaan. Sopimuksessa kannattaa myös mainita, että mikäli tapaaja ei saavu esimerkiksi perjantai-iltaan klo 18.00 mennessä, tapaaminen peruuntuu tämän viikonlopun osalta. Näin lapsen ei tarvitse olla lähtövalmiina koko viikonloppua, mitä usein viranomaiset kiistatilanteissa muuten edellyttäisivät. Vuosilomasta voidaan sopia ilmoitettavan huhtikuun loppuun mennessä. Lähihuoltaja ei voi pakkokeinoin vaatia tapaajavanhempaa ottamaan lasta luoksensa, vaikka tapaamissopimus olisikin vahvistettu. Jos tapaaja kieltäytyy noudattamasta sopimusta, lähihuoltajalle voi kuitenkin syntyä oikeus vaatia vahingonkorvausta vahingonkorvauslain perusteella, mikäli hänelle aiheutuu sopimuksen rikkomisesta ylimääräisiä kuluja, kuten lastenhoitokuluja tai hän joutuu peruuttamaan maksetun kurssin tai matkan. Vahingonkorvausta haetaan käräjäoikeuden kautta. Jos etävanhemman luona tapahtuvat tapaamiset peruuntuvat lähes aina, on lähihuoltajalla mahdollisuus tämän näytön perusteella hakea yksinhuoltajuutta.
Kuka maksaa tapaamiskulut?
Pääsääntö on, että tapaaja noutaa ja palauttaa lapsen ja maksaa niin matkakulut kuin lapsen oleskelunkin. Jos hänellä ei ole tähän varaa, hän voi vaatia kuluja viime kädessä toimeentulotukena. Mikäli sosiaalitoimi ei huomioi tapaamiskuluja toimeentulotukilaskelmassaan, tapaajan kannattaa ehdottomasti valittaa.
Vanhemmat voivat luonnollisesti sopia muustakin tapaamiskulujen jaosta, kuten usein tehdään, jos matkakulut ovat erityisen suuret esimerkiksi useita lentomatkoja vuodessa. Juuri tulleen muutoksen (2022) myös lähivanhemmalle voidaan maksaa tukia perustuen tapaamisisista aiheutuneisiin kuluihin.
Lähihuoltajan tulee edesauttaa tapaamisia
Tapaamissopimus tarkoittaa sitä, että lähihuoltajan on luovutettava lapsi sopimuksessa mainittuina aikoina etähuoltajalle tämän tullessa lasta noutamaan, tai muulla sopimuksessa sovitulla tavalla. Luonnollisesti tapaamisia voi olla enemmänkin, kyse on siis tapaamisminimistä, joka taataan tapaajavanhemmalle viime kädessä pakkokeinoin, uhkasakoin ja viranomaisnoudoin, mikäli lähihuoltaja kieltäytyy lasta luovuttamasta. Lähihuoltajuus myönnetään usein kiistatilanteissa sille huoltajalle, joka edesauttaa ja mahdollistaa lapsen jatkuvan ja läheisen suhteen etävanhempaan.
Lapsi ei halua tavata?
Lainsäätäjä lähtee siitä, että lähihuoltajan pitää aktiivisesti edesauttaa tapaamisten toteutumisia. Se, ettei estä tapaamisten toteutumisia ei siis vielä riitä, vaan lähihuoltajan tulee kannustaa lasta lähtemään tapaamisiin. Toisaalta lasta ei lain mukaan saisi pakottaakaan tapaamisiin. Käytännössä on joskus ollut vaikea vetää rajaa. Jos lapsi ei halua tavata toista vanhempaa, on hyvä löytää syy haluttomuuden takana.
Valvotut ja tuetut tapaamiset, valvotut vaihdot
Mikäli tapaaja ei kykene hoitamaan lastaan tapaamisten aikana, voidaan sopia tuetuista tapaamisista. Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalitoimen tulee järjestää valvotut tai tuetut tapaamiset sekä valvotut vaihtotilanteet, mikäli vanhemmat ovat niin sopineet huolto- ja tapaamissopimuksessa ja sosiaalitoimi sopimuksen vahvistanut. Myös tuomioistuin voi päättää valvotuista tai tuetuista tapaamisista sekä valvotuista vaihdoista. Tapaamispalvelut ovat käyttökelpoisia, jos tapaamiset eivät ilman niitä ole turvallisia lapselle tai lähivanhemmalle. Tapaamispalvelut ovat vanhemmille maksuttomia.