Yleisiä huoltajuuteen liittyviä termejä:
- Lähivanhempi – vanhempi jonka luona lapsi on kirjoilla
- Etävanhempi – vanhempi jonka luona lapsi ei ole kirjoilla (lapsella ei voi olla kahta osoitetta)
- Yksinhuoltaja –lähivanhempi, jolla yksinhuoltajuus (Kela katsoo sellaisen lähihuoltajan yksinhuoltajaksi, jolla ei ole samassa osoitteessa toista aikuista)
- Yhteishuoltajuus – molemmat vanhemmat ovat lapsensa huoltajia ja päättävät lapsensa asioista yhdessä
Yhteishuoltajuus on päätöksentekoa eikä kerro vielä käytännön hoitovastuun jakautumisesta. Huoltajuusmuodot eivät vaikuta elatusvelvollisuuteen tai lapsen oikeuteen tavata vanhempaansa.
Yhteishuollossa lapsen vanhemmat päättävät yhdessä:
- lapsensa nimestä
- passista
- asuinpaikasta
- uskontokunnasta
- äidinkielestä
- koulumuodosta
- terveydenhuollon toimenpiteistä
- lapsen omaisuuden käytöstä
- harrastuksista
Yhteishuollossa kummallakin huoltajalla on oikeus saada tietoja lapsestaan viranomaisilta, mm. päivähoidosta, lääkäriltä, opettajilta ja poliisilta. Mikäli lähivanhempi kuolee, lapsi voidaan siirtää toiselle yhteishuoltajalle. Myös lapsen perimän omaisuuden hallinta siirtyy uudelle lähivanhemmalle.
Vuorovanhemmuus tarkoittaa yhteishuoltajuuden muotoa, jossa lapsi asuu vähintään 40 % kummankin vanhempansa luona. Kuitenkin edelleen lapsella on vain yksi osoite.
Yhteishuolto tehtäväjakomääräyksin
Vanhemmat voivat myös valita yhteishuollon, jossa tuomioistuin määrää huoltajien tehtävien jaosta. Uuden lain mukaan vanhemmat voivat myös sopia tehtävien jaosta, mikäli he ovat asiasta yksimielisiä ja vahvistaa työnjaon lastenvalvojalla. Esimerkiksi voidaan määrätä, että lähihuoltaja päättää muista asioista paitsi lapsen nimen muuttamisesta, jonka vanhemmat päättävät yhdessä. Tai lapsen kanssa asuva vanhempi voi päättää yksin lapsen asuinpaikasta, mutta muista asioista päätetään yhdessä. Lapsen biologisten vanhempien sijasta tai ohelle tuomioistuin voi vahvistaa muitakin huoltajia. Joskus esimerkiksi isovanhempi tai muu läheinen voi olla tällainen oheishuoltaja.
Yksinhuolto on joskus hyvä vaihtoehto
Jos vanhempien kiistat ovat jatkuvia, ja etenkin, jos kiistaa on sellaisista asioista, joista huoltajien pitäisi päättää yhdessä, yksinhuolto saattaa rauhoittaa lapsen elämää.
Yksinhuolto on useimmiten paras ratkaisu vanhemmille, joiden suhteessa on esiintynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa, päihdeongelmia, sairaalloista mustasukkaisuutta, työnarkomaniaa tai muita addiktioita.
Jos toinen vanhempi asuu kaukana tai ulkomailla, yksinhuoltajuus toiselle vanhemmalle on lapsen asioiden hoidon sujuvuuden vuoksi suositeltavaa.
Yksinhuoltajuus ei poista toisen vanhemman elatusvelvollisuutta.