Yhden vanhemman perheet tilastoina

Yhden vanhemman perheiden lukumäärä

Yhden vanhemman perheitä oli Tilastokeskuksen Perheet 2020 -tilaston mukaan Suomessa kaikista lapsiperheistä 24%. Äiti–lapsi-perheitä oli 20% lapsiperheistä eli 152 417. Isä–lapsi-perheitä oli 34 275 eli 4% lapsiperheistä. Yhteensä yhden vanhemman perheitä oli 186 692. Yhden vanhemman perheistä suurin osa, lähes 80% ovat sellaisia, joissa lähihuoltajana on äiti. Näistä iso osa on kuitenkin vuorovanhempia. Etävanhemmista isejä on lähes 90%. Uusperheitä oli vuoden 2020 lopussa 50 185. Uusperheiden osuus lapsiperheistä on 9%.

Lapsiperheitä oli Suomessa yhteensä 556 052 eli 37% väestöstä.

Lue eri huoltajuus- ja tapaamismuodoista lisää täältä.

Lapsen elatus ja huolto

Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050914879
Tilastoraportti SVT : 11/2019

Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistettiin 49 043 sopimusta. Näissä sovittiin lapsen huollosta 29 727 kertaa, tapaamisesta 25 920 ja asumisesta 17 796  kertaa. Huoltosopimuksista 93 prosentissa sovittiin yhteishuollosta, kuudessa prosentissa yksinhuollosta äidille ja yhdessä prosentissa yksinhuollosta isälle. Yhteishuoltosopimuksen tehneistä vanhemmista asui yhdessä 66 prosenttia ja 34 prosenttia erillään.

Erillään asuvien vanhempien lapsen asumisesta esim. vuoroviikoin vanhempiensa luona sovittiin 3 562 lapselle vuonna 2018. Sopimuksia tehtiin 456 enemmän kuin vuonna 2017. Vuoroasuminen onkin nousemassa suosituksi tavaksi sopia lasten asuminen. Vuonna 2018 vahvistettiin yhteensä 55 785 elatusapusopimusta. Koko maassa sopimukset koskivat 5,3 prosenttia alle 18‐vuotiaista. Sopimuksia vahvistettiin noin 2 400 enemmän kuin vuonna 2017 (53 379 sopimusta). Elatusapusopimuksella turvataan lapsen
elatus, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi  asu vanhempansa luona.

Kaikista vuoden 2018 aikana vahvistetuista elatusapusopimuksista 20 prosentissa muutettiin aiemmin tehtyä sopimusta. Yleisimmin sopimuksen muutoksen syynä oli elatusavun alentaminen (71 % tapauksista). Euromäärä jätettiin vahvistamatta 39 prosentissa elatusapusopimuksista (19 780 sopimusta). Syynä oli esim. elatusvelvollisen puutteellinen elatuskyky. Euromääriin vahvistetut elatusapusopimukset olivat valtaosin rahasummaltaan pieniä. Sopimus oli suuruus luokaltaan yleisimmin alle 67 euroa/kk (21 %).

Sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta Kuntien sosiaalitoimi vahvisti vuonna 2018 yhteensä 29 727 sopimusta lapsen huollosta. Näistä 93 prosentissa sovittiin yhteishuollosta. Yhteishuoltosopimuksen tehneistä vanhemmista on kerätty vuodesta 2016 lähtien tietoa siitä asuvatko
vanhemmat yhdessä vai erillään. Vuonna 2018 vanhemmista asui yhdessä 66 prosenttia ja 34 prosenttia erillään. Yksinhuollosta äidille sovittiin kuudessa prosentissa ja yksinhuollosta isälle alle yhdessä prosentissa tapauksista.  Valtaosa, eli 81 prosenttia, asumissopimuksista (sopimuksia yhteensä 17 796) tehdään edelleen äidin luona asumisesta. Asumissopimuksen lisäksi voidaan sopia myös vuoroasumisesta (esim. laajennetulla tapaamisoikeussopimuksella). Erillään asuvien vanhempien lapsen asumisesta esim. vuoroviikoin vanhempiensa luona sovittiin 3 562 lapselle vuonna 2018.  Sopimuksia tehtiin 456 enemmän kuin vuonna 2017. Vuoroasumisten osuus oli 20 prosenttia asumissopimusten määrästä

Lue lisää elatukseen liittyvistä asioista täällä.

Tutkimuksia:

Böök, Marja Leena, Terävä Johanna: Eronneiden isien ja äitien puhetta
yhteistyöstä ja vanhemmuudesta. 2022. Lue tutkimus täältä.

Litmala, Marjukka, Valkama, Elisa Lapsen huoltoriidat käräjäoikeudessa. Optula 2006.

Valkama, Elisa, Lasola Marjukka Lasten huoltoriidat hovioikeuksissa.  Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Helsinki 2008.  Tutkimus on luettavissa:  http://www.optula.om.fi/42167.htm

Linnavuori, Hanna-Riikka Lasten kokemuksia vuoroasumisesta. Jyväskylän yliopisto 313, 2007.  http://dissertations.jyu.fi/studeduc/9789513929404.pdf.

Nieminen, Jussi. Lapsen tapaamisoikeuden toteutumisen ongelmia Tampereen yliopiston Sosiaalipolitiikan laitoksen tutkimuksia. Sarja B Nro 4. Tampere.1990.

Mari Broberg ja Mia Hakovirta Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltaja- ja uusperheissä– lähivanhemman näkökulma. Tutkijoiden artikkeli aiheesta Janus -lehden –artikkeli: www.ojs.tsv.fi/index.php/janus/article/viewFile/50302/15177

Hämäläinen Juha Kalliit erot – selvitys huoltoriitojen kustannuksista. Lastensuojelun Keskusliitto/ Neuvokeskus 2010. ISBN 978-951-9424-71-2 (pdf).

Hautanen Teija Väkivalta ja huoltokiista.  Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Sosiaalitutkimuksen laitos, 2010.  VTT Hautanen myös luennoi aiheesta YVPL:n Huoltokiistat ja väkivalta  –seminaarissa 25.10.2011 Helsingissä.