Yhden Vanhemman perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö, jonka tarkoituksena on parantaa yhden vanhemman perheiden sosiaalista, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Suomessa on noin 120 000 yhden vanhemman perhettä. Kaikista lapsiperheistä yhden vanhemman perheitä on 20 % ja pääkaupunkiseudulla jopa 30 %.
1) Perheen ja työn yhteensovittaminen (Työttömyyden vähentämiseksi käynnistetään toimia, joista yksi on työn ja perheen yhteensovittaminen. Lapsiperheiden kotipalvelua lisätään ja kehitetään. Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena ja maksuttomana pienituloisille perheille. Erityisesti huomioidaan yksinhuoltajien asema. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa. Lisätään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1–2 luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville.)
Yhden vanhemman perheissä perheen ja työn yhteensovittaminen on haastavaa. Tämän seurauksena yksinhuoltajaäitien työttömyys on jopa kaksinkertainen puolisoäiteihin verrattuna. Työttömyys aiheuttaa köyhyyttä. Yhden vanhemman perheistä peräti 27 % elää köyhyydessä. Lapsiperheiden kotipalvelun palauttaminen helpottaisi juuri yhden vanhemman perheiden työssäkäyntiä. Lisäksi se estäisi kalliita lasten kodin ulkopuolisia sijoituksia. Aamu- ja iltapäivähoito pitää järjestää lakisääteiseksi ja maksu tulosidonnaiseksi. Erityisesti pitää järjestää erityistarpeisten lasten aamu- ja iltapäivähoito. Vuoropäivähoito tulisi ulottaa myös pieniin koululaisiin. Avoimia lastenhoitopalveluja pitää lisätä mm. oppilaitosten ja sairaaloiden yhteyteen.
2) Lastensuojelu (Lastensuojelun laitosvaltaisuutta ryhdytään purkamaan)
Lastensuojelulain tulee toteutua myös käytännön tasolla. Kunnille on taattava riittävästi resursseja lastensuojelulain velvoitteiden toteutumiseksi, esimerkiksi riittävästi päteviä työntekijöitä. Lastensuojelurekisteri ja -tutkimus on saatava kuntoon.
3) Erokiistojen ennalta ehkäisy (Erosovittelua kehitetään)
Kuntien sosiaalitoimille pitää saada resursseja niin, että lastenvalvojia ja sosiaalityöntekijöitä olisi riittävästi ja heidän puheilleen pääsisi nykyistä helpommin. Erokriisissä olevat vanhemmat tarvitsevat tukea. Asianajajan luokse he pääsevät heti, mutta sosiaalitoimeen on kuukausien jono! Asianajajan apu saattaa jopa ylläpitää riitaisuuksia. Huoltokiistojen käsittelyä tulee kehittää perheneuvonnalliseen suuntaan ns. Norjan ja Australian mallien mukaisesti.
4) Oikeus opiskella (Hallitus tarkastelee perheellisten opiskelijoiden asemaa.)
Yksinhuoltajilla pitää olla etuoikeus opiskeluun, jotta he voisivat uudessa perhetilanteessa paremmin sijoittua työmarkkinoille, elättää perheensä ja varmistaa myös omat eläke-etuutensa. Opintotukeen pitää palauttaa huoltajakorotukset, opintotuen tulorajoja pitää lieventää ja lainojen takaisinmaksua pitää helpottaa pidentämällä takaisinmaksuaikaa. Oppisopimuskoulutus voi olla ainoa mahdollinen kouluttautumistapa yksinhuoltajalle. Siksi yksinhuoltajille pitää varata kiintiö julkisen sektorin oppisopimuskoulutuksiin. Myös yhden vanhemman perheiden mahdollisuus kouluttaa lapsensa saattaa olla rajoittunut. Näille lapsille pitääkin maksaa lapsilisän suuruinen opintotuki lapsilisän loputtua. Vanhempien opintotukea määrittävän tulokäyrän pitää myös olla matalampi kuin kahden vanhemman perheen. Lapsen tulisi saada maksuton koulukyyti kummankin, myös etävanhempansa, luota tapaamispäivinä. Lukukausimaksuille ei Suomen oppilaitoksissa ole sijaa.