Lapsiperheiden pienituloisuus laajeni Sipilän hallituksen aikana, vaikka työttömyys väheni. Yhden vanhemman perheistä joka neljäs on pienituloinen. Se haittaa lapsen kehitystä monella tavalla mm. heikentämällä vanhemmuutta, heikentämällä terveyttä, alentamalla koulutustasoa, vähentämällä sosiaalisia suhteita ja lisäämällä syrjäytymistä.
Yhden vanhemman perheiden liitto ry vaatii ripeitä toimia pienituloisuuden poistamisessa. Seuraavan hallituksen on puolitettava köyhien lasten lukumäärän nykyisestä 120.000 ja sitä seuraavan poistettava kokonaan. Liitto muistuttaa, että on halvempaa poistaa lapsiperheköyhyys kuin sallia sen jatkuminen.
Yhden Vanhemman Perheiden Liiton esitykset hallitusohjelmaan 2019-2023:
Vanhemmalle oikeus toimeentuloon
Perheen pienituloisuus haittaa lapsen kasvua ja kehitystä
Pienituloisuus vähentää vanhemmuutta
Talousongelmista kärsivät vanhemmat käyttivät kasvatuksessa enemmän rankaisuja ja vähemmän ohjausta, hyväksyivät useammin lapsen kurittamisen, menettivät helpommin malttinsa (Leinonen, Jenni (2004) Families in Struggle – Child Mental Health and Family Well-being in Finland During the Economic Recession of the 1990s: The Importance of Parenting. Helsinki: Helsingin yliopisto).
Pienituloisuus heikentää terveyttä ja alentaa koulutustasoa
Pienituloisuudella ja sairastamisella on Suomessa erityisen korkea yhteys.
Yksinhuoltajaäitien koulutustaso on laskenut suuren laman jälkeen niin, että siellä on vähemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin aikaisemmin, jolloin eroa parisuhteessa elävien ja yksin elävien äitien välillä ei ollut (Haataja, Anita, Yksinhuoltajaäitien sosioekonominen asema ja toimeentulo, teoksessa Forssén, Haataja, Hakovirta Yksinhuoltajuus Suomessa Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009)
Pienituloisten perheiden lapset valitsevat myös lyhyemmät opinnot ja menevät harvemmin lukioon kuin muiden perheiden lapset. Samoin pienituloisten perheiden lapset ovat useammin erityisluokilla tai erityiskouluissa kuin muut lapset, sillä erityistarpeisten vanhemmilla on kohonnut eroriski.
Pienituloisten perheiden lasten sosiaaliset suhteet vähenevät ja heitä kiusataan enemmän kuin muita lapsia
Pelastakaa Lasten Lapsen ääni -kyselyyn vastanneista 13–17-vuotiaista, jotka kokevat olevansa vähävaraisesta perheestä, 69 % kertoi joutuneensa kiusaamisen uhriksi alakoulussa. Vastaavasti hyvin toimeentulevien perheiden lapsista 40 % ilmoitti kiusatuksi joutumisesta.
Perheen pienituloisuus lisää lapsen syrjäytymistä
THL:n kohorttitutkimus vuonna 1987 syntyneistä 21-vuotiaaksi asti rekisteriaineistojen avulla seuratuista lapsista kertoo, että jos vanhemmat olivat saaneet pitkään toimeentulotukea, lapsilla lisääntyivät vähäinen koulutus, mielenterveysongelmat, huostaanotot ja pienimuotoinen rikollisuus. Samoin lisääntyi toimeentulo-ongelmien kokeminen aikuisiässä. Pienituloisuus on alkanut periytyä Suomessa. Pienituloisuus aiheuttaa myös häpeää ja kaventaa sosiaalisia verkostoja.
Yhden vanhemman perheistä 25 % on pienituloisia (kahden huoltajan lapsiperheistä 8 %)
Kaikkien lasten pienituloisuusaste oli 2017 11,1 % (vuonna 2016: 10,2 %) yhden vanhemman perheiden lasten 25 % (vuonna 2016: 22 %) ja kahden huoltajan perheen lasten 8 % (vuonna 2016: 7 %). Lapsiperheiden pienituloisuus on yleistynyt viime vuosina. Yhden vanhemman perheiden käytettävissä olevat tulot kotitalousyksikköä kohden ovat pienemmät kuin muun väestön.
Lapsikotitalous on kotitalous, johon kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Tulokäsite: ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo kotitaloutta kohden, mediaani, kolmen vuoden liukuva keskiarvo. Ekvivalentti tulo on kotitalouden käytettävissä oleva tulo jaettuna kotitalouden kulutusyksikköluvulla.
Julkaistu: 23.3.2018, Tulonjakotilasto 2016, Tilastokeskus,
Julkaisu pdf-muodossa (538,3 kt)