Kela/tutkija Anneli Miettinen
Valtaosa, 90 %, eronneista vanhemmista on yhteishuoltajia, eli he tekevät lasta koskevat tärkeät päätökset (passi, koulu, uskonto, äidinkieli jne.) yhdessä. Vain 16 % eronneista vanhemmista on sopinut kirjallisesti lapsen vuoroviikkoasumisesta, jolloin he jakavat myös lapsen arjen.
Lapsen huolto- ja tapaamislakiin esitetään muutosta, jonka mukaan vanhempien keskinäinen sopimus lapsen vuoroasumisesta kirjattaisiin väestörekisteriin. Toteutuessaan lakimuutos vaatii myös tarkistusta perheille myönnettäviin tukiin ja palveluihin. Kummankin vanhemman pitää maksaa kiinteitä kuluja jokaisesta viikosta oli lapsi heidän luonaan tai ei, joten lapsen kokonaiskulut ovatkin suuremmat kuin kahden huoltajan perheissä. Ei ole oikein, että vanhemmat joutuvat luopumaan lapsen vuoroasumisesta pienituloisuutensa vuoksi. Vanhempien laatiessa lapsen elatussopimuksen he käytännössä jakavat jo lapsen lapsilisän.
Asumistuki
Molemmat vanhemmat tarvitsevat riittävän suuren asunnon, jotta lapsen vuoroasuminen voi toteutua. Pienituloisten vanhempien asumistukea tulee korottaa, olivatpa he lähi- tai etävanhempia. Kumpikaan vanhemmista ei voi puolittaa asumiskulujaan joka toinen viikko. Myös sosiaalisin perustein vuokrattavissa asunnoissa, asuntojen korkotukijärjestelmissä ja koulukuljetuksissa tulee ottaa huomioon, että lapsilla voi käytännössä olla kaksi kotia, joissa lapsilla pitää olla oma tila. Kunnat voivat jo halutessaan järjestää lapsen koulukuljetuksen kahdesta asunnosta käsin vuoroviikoin. KHO ratkaisu ns. Elimäen tapauksen jälkeen kuntia ei kuitenkaan enää velvoiteta siihen. Vrt. esimerkiksi: Kunta voi periä akuuttien sairaanhoitokuluja lapsen asuinkunnalta.
Lapsilisä
Lapsilisää ei tule puolittaa, sillä lapsilisä on jo jaettu vanhempien kesken lapsen elatusavusta päätettäessä. Lähivanhempi vastaa lapsen kustannuksista lukuun ottamatta elatusapua.
Tämän lisäksi elatusapulaskelmassa etävanhemman elatusvastuuta vähentävät lapsen luonapitokulut, jotka arvioidaan olevan vuoroasumistapauksessa lapsen iästä, alle 7-vuotias –7-12-vuotias tai 13-18 -vuotias, riippuen 56,50 – 60 – 65 euroa/kk/lapsi. Laskelma perutuu Tilastokekuksen kulutustutkimuksiin. Ne kattavat siis etävanhemman luona syntyneitä lapsen peruskuluja, kuten ravinto- ja vähäiset terveydenhoito- ja vaatekulut.
Lisäksi etävanhempi saa vähennettyä elatusapulaskelmassa lapsen tapaamiseen liittyviä matkakuluja, mikäli ne ylittävät kuukaudessa 123 euroa. Kuitenkin korkeintaan 123 euroa/kk.
Mikäli etävanhempi ei kykene maksamaan matkakuluja hän on oikeutettu saamaan ne toimeentulotukena, mutta Kelan mukaan lähivanhempi ei ole oikeutettu
Myös lähivanhempi voi vähentää matkakuluja, jos hän niitä tosiasiallisesti maksaa. Hän ei kuitenkaan saa niihin tarvittaessa toimeentulotukea (Kelan sivuston informaatio). Tätä asiaa tulisi tarkastella toimeentulotuen osalta uudelleen, sillä myös lähivanhempi voidaan määrätä (tuomioistuimen toimesta) tai vanhemmat voivat keskenään sopia, että hän osallistuu lapsen tapaamiskuluihin.
Kun tapaamiskulut ovat suuret (esimerkiksi Helsinki-Turku-Helsinki) lähivanhemman jopa oletetaan jakavan lapsen tapaamiseen liittyvät matkakulut. Tästä on korkeimman oikeuden ratkaisu. Ellei lähivanhempi suostu siihen, hänet voidaan pakottaa lapsen tapaamisten täytäntöönpanoon liittyvillä pakkokeinoilla, sillä maksamattomuus katsotaan tarkoittavan sitä, että lähivanhempi estää tapaamisia.
Lisäksi on huomioitava, että lähivanhempi pääasiassa maksaa lapsen huollosta aiheutuneet kulut elatusapua lukuun ottamatta. Esimerkiksi äkillinen lapsen hampaiden oikomishoitoon liittyvä lasku peritään lähivanhemmalta ei elatusvelvolliselta. Mikäli lapsen kulut kasvavat oleellisesti pysyvästi ja ennalta-aavistamatta, käräjäoikeus voi korottaa elatusapua. Tämä kestää yli vuoden ajan.
Elatustuki
Mikäli molemmat vanhemmat ovat elatuskyvyttömiä, kummallekin vanhemmalle tulisi maksaa elatustukea.
Toimeentulotuki
Kela on ryhtynyt puolittamaan lähivanhemman toimeentulotuen lapsen osuutta, niissä tapauksissa, joissa vanhemmat olivat tehneet sopimuksen lapsen vuoroasumisesta. Toimeentulotuen lapsen osuudesta vain puolet kattaa lapsen ravintokuluja. Loppuosa kattaa erilaisia kiinteitä kuluja.
Lapsen tapaamisesta aiheutuvat matka- sekä luonapitokulut vähennetään etävanhemman maksamaa lapsen elatusapua laskettaessa oli maksaja kumpi tahansa tai kummatkin. Kela on maksanut harkinnanvaraista toimeentulotukea lapsen tapaamiskuluihin lähinnä etävanhemmalle. Vuoroasuvan lapsen kiinteät kulut ovat suuremmat kuin muilla lapsilla, koska hän tarvitsee kahdessa kodissa oman tilan. Näin on erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, joissa asumiskulut ovat suuret.
Lapsen sairaus
Vanhempi saattaa aluksi torjua lapsen sairauden tai vamman, mikä kuitenkin yleensä menee ohi. Tieto siitä, että oikea tuki auttaa lasta selviytymään siinä missä muutkin lapset, yleensä juuri auttaa vanhempaa hyväksymään lapsen ja hänen tuen tarpeensa.
Kuntoutukseen osallistuminen kummallekin vanhemmalle
Kummallekin vanhemmalle pitääkin järjestää mahdollisuus saada lapsen kuntoutukseen ja terapiaan liittyvää ohjausta. Eroon liittyvissä huoltajuutta tai tapaamista koskevissa kiistatapauksissa tapaamisten edellytyksenä pitää olla vanhemman osallistuminen lapsen sairauteen liittyviin tutkimus-, hoito- tai terapiakäynteihin.
Lapsen sairauteen liittyvät tapaamiskiistat
Perheet tarvitsevat tapaamiskiistatilanteissa neuvoja ja apua. Lapsen asioihin liittyvän sovittelun tulee olla moniammatillista. Sovittelun yhteydessä pitää olla myös lapsen sairauden tai vamman asiantuntija, joka vastaa lapsen terveyteen liittyvistä asioista kuntoutuksesta. Terveydenhuoltohenkilökunnalle on lisättävä tietoutta eron vaikutuksista erityislapsen arkeen, kasvuun ja kehitykseen. Heidän tulee kertoa, miten lapsen sairaus tai vamma pitää arkielämässä huomioida.
Joskus hoitohenkilökunta tai sosiaalitoimi saattaa kyseenalaistaa lapsen vanhempia turvallisen kasvuympäristön järjestämisestä ja lapsi saatetaan sijoittaa kodin ulkopuolelle. Syyttelyn sijaan pitäisi alkaa tukemaan kumpaakin vanhempaa ja heidän välistä yhteistyötä, mikä lopulta on kaikkien osapuolten ja ennen kaikkea erityislapsen kiistaton etu. Palvelujen tulee olla lapsikohtaisia eikä vanhemman asumiseen perustuvia.
Myös lapsen koulussa tulee miettiä toimivat keinot erityislapsen oppimisen tukemiseksi ja tukikeinojen järjestämiseksi.
Vammaistuki
Lapsen sairaudesta tai vammasta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden perusteella maksettava Kelan alle 16 -vuotiaan vammaistuki tai 16 -vuotta täyttäneen vammaistuki tulee maksaa sille vanhemmalle, joka tosiallisesti vastaa lapsen hoidosta ja huolenpidosta pääsääntöisesti arjessa.
Vain huoltajalla on oikeus saada tietoja lapselle myönnetyistä avustuksista. Tämä perustuu siihen, että jos huoltajuus on poistettu tai sitä ei ole koskaan myönnetty, siihen on yleensä vakavat perusteet. Valtaosa, 90 %, eronneista vanhemmista on yhteishuoltajia, eli he tekevät lasta koskevat tärkeät päätökset (passi, äidinkieli, uskonto) yhdessä. Vain 16 % erovanhemmista on sopinut kirjallisesti vuoroviikkoasumisesta, jolloin he jakavat myös lapsen arjen. Tämän vuoksi tiedonsaantioikeus on pidettävä nykyisellään.
Eronneen erityistarpeisen lapsen vanhemman mahdollisuus osallistua työelämään on kokemustemme mukaan usein rajallinen riittämättömien tukitoimien vuoksi. Tämä aiheuttaa usein pienituloisuutta, mikä lisää lapsiköyhyyttä, eriarvoisuutta ja lastenkin syrjäytymistä. Vanhemmalla tulisi olla oikeus omaishoidon tukeen myös silloin, kun hän tekee osa-aikatyötä lapsen erityistarpeisuuden vuoksi. Tukia määrättäessä tulee huomioida perheen kokonaistilanne mm. lasten lukumäärä, muiden lasten erityistarpeet ja se kuinka monta huoltajaa lapsen arjessa tosiasiallisesti on.
Vanhempainvapaa
YVPL arvostaa hallituksen lakimuutosta, jonka mukaan totaaliyksinhuoltajaäidin vanhempainvapaajaksoa pidennetään 54:llä päivällä.
Molempien vanhempien yhteisestä hakemuksesta pitäisi vanhempainvapaa- ja isyysvapaamahdollisuus olla myös vuoroviikkoetävanhemmalla. Samalla tulee huomioida tuomioistuimen/sosiaalitoimen vahvistama tapaamispäätös/-sopimus. Myös kotihoidon tuki pitää voida jakaa samoin perustein vanhempien hakemuksesta.
Heljä Sairisalo
toiminnanjohtaja