Sosiaaliturvan leikkauksia ei saa tehdä lapsiperheköyhyyttä lisäämällä, painottavat SAK, Monimuotoiset perheet -verkosto ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaaliturvaan heikentävät pienituloisen ja osa-aikatyötä tekevän yhden vanhemman perheen toimeentuloa jopa 400 eurolla.
Hallitus toteuttaa mittavia leikkauksia työttömyysturvaan ja asumistukeen, laskevat SAK ja perhejärjestöt.
Jos yhden vanhemman perheen huoltajan palkka osa-aikatöistä on esimerkiksi 1 500 euroa, hän saa sekä soviteltua päivärahaa että asumistukea ja hänellä on kaksi lasta, leikataan perheen toimeentuloa yli 300 eurolla. Kolmen lapsen vanhemman toimeentuloa leikataan samassa tilanteessa noin 400 eurolla.
Työttömyysturvasta poistetaan lapsikorotukset sekä 300 euron suojaosa, joka on kannustanut osa-aikaisen työn tekemiseen. Lisäksi hallitus on leikkaamassa asumistuesta suojaosan, mahdollisuuden saada asumistukea omistusasuntoon sekä alentaa asumistuen korvausprosenttia.
– Hallitus on tekemässä merkittäviä leikkauksia pienituloisten, osa-aikatyötä tekevien ja lapsiperheiden toimeentuloon. Useat eri leikkaukset sosiaaliturvaan voivat kohdentua samoille pienituloisille vanhemmille, toteaa sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz SAK:sta.
Leikkausten vaikutuksista lapsiperheiden toimeentuloon on tehtävä riittävä kokonaisarviointi ennen lakien vahvistamista, tähdentävät SAK ja perhejärjestöt. Työttömyysturvan ja asumistuen leikkausten lisäksi hallituksen kaavailemat indeksijäädytykset Kelan etuuksiin heikentävät perheiden toimeentuloa, eivätkä lapsilisiin tehtävät parannukset paikkaa leikkauksien tuomaa lovea toimeentuloon.
– Leikkauksilla on perheille katastrofaalisia seurauksia. Esimerkiksi osa-aikatyön vastaanottaminen vie pienituloisen perheen talouden miinukselle, toiminnanjohtaja Terhi Rapeli Yhden vanhemman perheiden liitosta painottaa.
Leikkaukset lisäävät lapsiperheköyhyyttä, jossa yhden vanhemman perheet ovat yksi riskiryhmistä. Vaikutukset ovat vakavia sekä vanhempien että lasten hyvinvoinnille.
– Kun rahat eivät riitä peruselämiseen, vanhemman lisäksi lapset ovat stressaantuneita. Köyhyyden jäljet näkyvät pitkään, sillä pienituloisuus voi periytyä vanhemmalta lapsille, Rapeli jatkaa.
Taustalla arjen ja työn yhteensovittamisen haasteita
Leikkaukset työttömyysturvan suojaosaan heikentävät myös osa-aikatyön kannustimia, muistuttavat SAK ja perhejärjestöt. Yhden vanhemman perheen vanhemman työllisyyshaasteiden taustalta löytyy välillä niin vaikeita arjen ja työn yhteensovittamisen haasteita, että vain osa-aikainen työ onnistuu.
Monimuotoiset perheet -verkoston ja kuuden ammattiliiton kanssa yhteistyössä toteutetuista kyselyistä selviää tilanteita, joissa joustoja ei löydy työpaikalla, vuoroja vähennetään joustojen sijaan, lisävuoroja ei anneta tai joustoja toivova yhden vanhemman perheen vanhempi koetaan vaikeaksi työntekijäksi. Kyselyissä on vastauksia yli 1 400, joista SAK:laisilta aloilta noin 800. – Haasteet ovat välillä niin vakavia, että ne pakottavat irtisanoutumaan. Työn ja arjen yhteensovittamista kuormittaa paitsi se, että vanhempia on arjessa vain yksi myös lapsen erityistarpeet, vuorotyöt ja lasten hoidon järjestyminen tai kriisitilanne perheessä, työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto Monimuotoiset perheet -verkostosta huomauttaa.
Yhteyshenkilöt:
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Terhi Rapeli puh. 040 186 3421, terhi.rapeli(a)yvpl.fi,
Monimuotoiset perheet -verkoston työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto, puh. 040 529 9928, tiina-emilia.kaunisto(a)monimuotoisetperheet.fi ja
SAK sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz puh. 050 542 8709, tuuli.glantz(a)sak.fi.
Tietoja julkaisijasta
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK edustaa 18:aa ammattiliittoa ja niiden yli 800 000:ta jäsentä.
Monimuotoiset perheet -verkosto tuo yhteen kymmenen perhejärjestöä, joiden yhteenlasketut kohderyhmät edustavat noin 1/3 kaikista suomalaisista perheistä.
YVPL – Yhden vanhemman perheiden liitto ry on lastensuojelujärjestö, jonka tavoitteena on parantaa yhden vanhemman perheiden sosiaalista, taloudellista ja oikeudellista asemaa ja mahdollistaa perheiden vertaistuki.