Yhden vanhemman perheitä on 120 000, mutta heistä vanhempainvapaalla olevia on noin 6000 (Vanhempainvapaarahaa saaneet äidit, Kela 9/2010).
YVPL:n muutosesitykset hallituksen esitykseen
Kaikilla lapsilla pitää olla samat oikeudet perhetaustasta riippumatta.
Jos vanhemmat toteuttavat vanhemmuutta kahdesta kodista käsin, pitäisi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa koskea myös heitä. Toisaalta, jos perheessä ei ole lainkaan isää (esimerkiksi lesket), perheen ainoan huoltaja pitää voida käyttää etu kokonaan.
Perustelut
Vanhempainvapaa ei saisi olla sidottu vanhempien yhteisasumiseen
YVPL pitää tärkeänä, että lapsen vanhemmilla on mahdollisuus pitää äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaa, vaikka vanhemmat eivät enää tai vielä asuisikaan yhdessä. Tämä oikeus syntyisi vanhempien yhteisestä hakemuksesta. Lapsen huoltolain tavoitteenahan on, että vanhemmat toimivat vanhempina, vaikka heillä ei enää olisikaan parisuhdetta. Vanhemmuuden pitää myös jatkua, vaikka parisuhde loppuisikin, koska tämä on lapsen edun mukaista. Lapsi tarvitsee kumpaakin vanhempaansa. Lakien, asetusten ja viranomaiskäytäntöjen tulee tukea tätä periaatetta eikä ainakaan toimia esteenä, niin kuin laki tulisi esitetyssä muodossa toimimaan.
On myös vanhempia, jotka eivät ole haastavan asuntotilanteen vuoksi ehtineet saada yhteistä asuntoa lapsen syntyessä. Kaupungin asuntojono liikkuu tunnetusti hitaasi. Hallituksen tavoitteena on myös se, että työntekijät siirtyvät joustavasti työn perässä. Perhe-etuuksia ei silloin enää voida sitoa asumiseen.
On todettu, että mikäli kummatkin vanhemmat vastaavat lapsen hoidosta erosta huolimatta, lähivanhemmalla ei ole juurikaan vaikeuksia yhdistää työtä, opiskelua tai luottamustointa sekä lapsen hoivaa. Lapsen vuoroviikkoasuminen mahdollistaa paitsi lapselle laajan yhteyden kumpaankin vanhempaansa myös kummallekin vanhemmalle sekä lapsen arkisen hoidon että oman vapaa-ajan. Myös vanhempien työssäkäynti- tai opiskelumahdollisuudet paranevat. YVPL pitääkin erittäin tärkeänä, että tulonsiirtoja ja perheiden palveluja suunniteltaessa kummankin vanhemman mahdollisuutta hoivata lasta eron jälkeen tuettaisiin nykyistä enemmän.
Joskus toista vanhempaa ei ole olemassa lainkaan
Osassa lapsiperheitä ei ole lainkaan toista vanhempaa, sillä hän on voinut kuolla (500 leskeneläkkeen saajaa, joilla alle 19-vuotias lapsi, Eläketurvakeskus). Lapsi voi myös olla syntynyt keinoalkuisesti tai adoptoitu yksin. Isyyttä ei myöskään aina ole pystytty vahvistamaan. Alle 1-vuotiaita lapsia, jotka asuvat yhden vanhemman perheissä on vuosittain noin 8 % eli 4 500 (Tilastokeskus Perheet 2006).
Esitetty laki tuottaa normin, jonka mukaan lapsia tullaan hoitamaan kotona lähes vuoden ajan, mikäli lapsella on kaksi vanhempaa. Miksi yhden vanhemman perheen lapsen kotihoidon katto on jo 9 kuukauden iässä? Tavoitteena pitää olla, että kaikilla lapsilla on oikeus viettää kotihoidossa yhtä kauan perhemuodosta riippumatta. Mikäli toista vanhempaa ei kuitenkaan ole lainkaan, pitäisi yhden vanhemman perheen ainoalla vanhemmalla olla oikeus pitää koko vanhempainvapaa.
Loma tulee voida pitää joustavasti vanhempien toiveiden mukaisesti
Vanhempainvapaan joustavuus on tärkeä, koska työmarkkinatkin vaativat työntekijöiltä yhä enemmän joustoja. On tervetullutta, että isän oikeutta pitää vapaansa jatkettaisiin esityksen mukaan puolella vuodella eli siihen asti kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Ruotsissa isäkuukausi tulee pitää ennen kuin lapsi täyttää 8 vuotta, mutta kuitenkin yli 90 % on pitänyt vapaat lapsen täyttäessä kolme vuotta. Ruotsissa on mahdollista pitää vapaita myös osa-aikaisesti. Mielestämme ei ole keneltäkään pois, jos luotamme siihen, että vanhemmat itse pystyvät arvioimaan, koska he vapaat käyttävät. Tämä voisi olla myös työnantajan edun mukaista. Joustomahdollisuus vaikuttaisi etenkin isien loman käyttöön, koska nykykäytännössä isäkuukausi voi jäädä pitämättä, koska se vähentäisi tai jopa katkaisisi imetyksen.
Myös se pitävätkö vanhemmat lomajakson yhtä aikaa vai erikseen, pitäisi olla vanhempien päätettävissä. Yhteinen jakso vahvistaisi puolisoiden välistä yhteistyötä ja hoitorutiinien jakamista.
Isien kannustaminen vanhempainvapaan käyttämiseen vähentäisi myös eronneisuutta ja kannustaminen tapahtuu parhaiten isien omien kiintiöiden avulla
Lakiesityksessä luodaan isälle oma kiintiönsä, jotka perhe menettää kokonaan, jos hän ei pidä sitä siihen mennessä kun lapsi täyttää 2 vuotta. Kannatamme vanhempien kiintiöitä, sillä nykyinen malli jopa vähensi isien vanhempainvapaan käyttöä. Sen sijaan vain isille tarkoitettu isyysloman käyttö on jatkuvasti yleistynyt ja yli 80 % isistä käyttää sitä. YVPL uskookin, että myös Suomessa isien osuus perhevapaiden käyttäjistä kasvaisi kummankin vanhemman omien kiintiöiden myötä. Perhevapaa on kriittinen aika, jolloin perheen kotityön jakomalli luodaan. On todennäköistä, että jos vanhemmat silloin tottuvat hoitamaan lasta, he jakavat kotitöitä jatkossakin. Vanhempien tyytyväisyys kotitöiden jakamiseen on yksi erolta suojaava tekijä. (Heather Helms-Erikson, Marital Quality Ten Years After the Transition to Parenthood: Implications of the Timing of Parenthood and the Division of Housework Journal of Marriage and Family 63 (November 2001): 1099–1110 1099). Noin yksivuotiaiden esikoisten vanhemmilla on kohonnut eronneisuusriski.
YVPL:n pitkän aikavälin tavoitteet
YVPL:n tavoitteena on, että vanhempainvapaajakso pidennetään nykyisestä noin 10 kk:sta 1,5 vuoteen ja jaettaisiin kolmeen kuuden kuukauden jaksoon, joista yksi olisi äidin jakso, yksi isän ja yksi vanhempien sopimuksen mukainen jakso. Vaikka vanhempainvapaa pitensi, niin samalla voisi luonnollisesti lyhentää kotihoidontukijaksoa. Tämä lisäisi yhden vanhemman perheiden lasten kotihoitoa. Moni yksinhuoltaja palaa taloudellisista syistä töihin vanhempainvapaan jälkeen, sillä lapsen kotihoidontuki on yleensä riittämätön yhden vanhemman perheiden elinkustannuksiin. Tämä turvaisi tarvittaessa myös lapsen imetyksen jatkumisen nykyistä paremmin. Uusimmat tutkimukset osoittavat imetyksestä lapselle koituvan hyödyn olevan jopa oletettua suurempi.