Raha-automaattiyhdistys avustaa sosiaali- ja terveysalanjärjestöjä ja tarjoaa monille kansalaisryhmille mahdollisuuden tulla kuulluksi. Se on tärkeä osa kansalaisdemokratiaa. Nämä järjestöt myös järjestävät vertaistukiryhmiä, jotka vähentävät tehokkaasti syrjäytymistä. Mm. WHO:n mukaan ne vähentävät masennusta, lisäävät psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, sosiaalista kanssakäymistä, parantavat toimintakykyä ja kehittävät kykyä keskittyä oleelliseen.
Esimerkiksi Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:llä on peräti 120 vertaisryhmää ympäri Suomea. Järjestöllä on 5,26 palkattua työntekijää, mutta tämän lisäksi vertaisryhmien vapaaehtoiset tekevät jopa 18 henkilötyövuoden verran vapaaehtoistyötä, joka siis antaa tukee haavoittuvissa oloissa eläviä lapsiperheitä tehokkaasti.
Tutkimusten mukaan järjestöjen vapaaehtoistoimintaan sijoitetulla yhdellä eurolla saadaan peräti kuusinkertainen tulos. On siis taloudellisestikin erittäin kannattavaa tukea sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Kuitenkin hallitus esittää kehysbudjetissaan, että RAY:n vuosituotosta ohjataan valtion budjettiin 10 miljoonaa euroa vuonna 2012, 20 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 30 miljoonaa euroa vuodesta 2015 alkaen pysyvästi kansalaisjärjestöjen tukemisen sijasta. RAY:n vuosittainen tulos on noin 300 miljoonaa euroa. Hallitus vetoaa rahapelien hyvään tuottoon, joka korvaisi leikkaukset. Peluuri ry perään kuuluttaa (HS Vieraskynä 29.4.) kuitenkin RAY:n vastuuta vähentää ihmisten halukkuutta käyttää varojaan peleihin. Suomalaiset käyttävät jo pelaamiseen keskimäärin enemmän kuin muut eu-kansalaiset ja onkin tarpeen nimenomaan rajoittaa pelaamista yllyttämisen sijaa.
RAY:n järjestöavustusten 10 %:n leikkaukset on ehdottomasti peruttava.