Ulkoministeriö
Oikeuspalvelu
kirjaamo.um@formin.fi
Lausuntopyyntö 31.8.
YK, Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (CEDAW)
Luonnos Suomen kahdeksanneksi määräaikaisraportiksi
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry (myöhemmin YVPL) kiittää mahdollisuudesta lausua valtion määräaikaisraporttiluonnoksesta. Esitämme seuraavaa:
- Lainsäädäntömuutokset ja poliittiset toimenpiteet
YVPL arvostaa kohdan toista lausetta, jonka mukaan lapsenhuoltolain uudistuksen yhteydessä on ehdotettu täsmennettäväksi niin, että lapsen suojeleminen väkivallalta ja sen huomioon ottaminen ratkaisuissa nimenomaisesti mainittaisiin laissa. Hallituksen esitykseen ei kuitenkaan tällaista nimenomaista kohtaa lisätty. Lapsenhuoltolain uudistusesitys on tätä lausuntoa annettaessa eduskuntakäsittelyssä.
- Naisiin kohdistuva väkivalta, Tukipalvelut (Suositus 19, f)
YVPL esittää lisäystä: Vaikka turvakotipaikkojen lukumäärä on kasvanut, se ei ole vielä riittävä. Suomen allekirjoittama Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen sopimus eli Istanbulin sopimus edellyttää Suomessa turvakotipaikkojen lukumäärän 500 ja paikkoja on vain 179. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan 1200 ihmistä jäi vuonna 2015 ilman hakemaansa turvakotipaikkaa.
- Koulutus (Suositus 25)
YVPL esittää lisäystä: Vielä 1990-luvulla naiset olivat yhtä koulutettuja olivatpa he parisuhteessa tai eivät. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana yksin lastaan kasvattavien naisten koulutustaso on kuitenkin laskenut yliopistollisen loppututkinnon suorittaneiden yksinhuoltajaäitien osuuden jäädessä jälkeen puolisoäitien osuudesta. (Haataja, Yksinhuoltajaäitien sosioekonominen asema ja toimeentulo, teoksessa Forssén, Haataja, Hakovirta Yksinhuoltajuus Suomessa, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009, Väestöliitto ry, sivut 104-106). Ilmiöön saattaa liittyä yhden vanhemman perheiden pienituloisuuden yleistyminen ja terveyden heikkeneminen.
- Työelämä: työmarkkina-asema ja työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen (Suositus 27)
- CEDAW- Komitea suosittelee, että sopimusvaltio
- b) ryhtyy väliaikaisiin erityistoimiin tehostaakseen heikommassa asemassa olevien naisten, kuten maahanmuuttaja- ja romaninaisten, yksinhuoltajaäitien, ikääntyneiden naisten ja vammaisten naisten, yhdenvertaista osallistumista työmarkkinoille; tekee kattavia selvityksiä näiden naisryhmien työllisyydestä ja työolosuhteista ja antaa samalla suosituksia lisätäkseen näiden naisten tehokasta osallistumista työmarkkinoille,
- d) jatkaa toimia, joilla varmistetaan työ- ja perhevelvoitteiden yhteensovittaminen sekä edistetään kotiin ja perheeseen liittyvien tehtävien jakamista yhdenvertaisesti naisten ja miesten kesken, muun muassa kehittämällä hankkeita, joilla kannustetaan miehiä käyttämään vanhempainvapaata nykyistä useammin.
Suomen hallitus ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla yhden vanhemman perheiden työllisyysaste olisi parantunut. Perheiden palveluja on heikennetty ja tukia leikattu, joten etenkin yksinhuoltajaperheissä on yhä vaikeampi yhdistää työ ja perhe-elämä. Mm. työttömän vanhemman lapsen päivähoito-oikeus puolitettiin, mikä estää työn hakemista. Päiväkotien ryhmäkokoja on kasvatettu. Lapsiperheiden kotipalvelu säädettiin subjektiiviseksi oikeudeksi, mutta kunnat eivät ole järjestäneet palvelua riittävästi.
Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston mukaan yksin lapsen kanssa asuvien vanhempien työttömyysaste oli 18,7 % vuonna 2015. Se oli yli kaksi kertaa suurempi kuin muun väestön työttömyysaste. Työllistymistä heikentää se, että yhden vanhemman perheissä on vaikeampi yhdistää lastenhoito ja työssäkäynti kuin muissa perheissä. Esimerkiksi akatemiatutkija Teppo Kröger havaitsi, että jopa puolet yksinhuoltajista voidaan luokitella hoivaköyhiksi. Sanalla tarkoitetaan perheen tilannetta, jossa julkiset hoivapalvelut eivät kata vanhemman työ- tai opiskeluaikaa. Lähes kaikki yksinhuoltajat, jotka tekivät epätyypillistä työaikaa, joutuivat turvautumaan epävirallisiin verkostoihin voidakseen ylipäätään käydä töissä. Moni huoltaja joutui turvautumaan esimerkiksi palkattomiin vapaisiin. (Kröger, Teppo Hoivaköyhyys yksinhuoltajaperheissä: kenelle lastenhoito-ongelmat kasautuvat teoksessa P. Takala (toim.) Onko meillä malttia sijoittaa lapsiin, (pp. 206-232), Helsinki, Kelan tutkimusosasto, 2005.) Kauppojen aukioloaikojen vapautumisen seurauksena juuri epätyypillinen työ on yleistynyt.
Erityisen vaikea on saada hoitoapua vammaiselle lapselle. Yhden vanhemman perheissä on tavallista enemmän erityistarpeisia lapsia, koska näiden perheiden vanhemmilla on erittäin korkea eronneisuusriski. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus vuonna 1987-syntyneiden hyvinvoinnista paljasti, että autistilasten vanhemmista peräti 37 % .
Katja Forssén ja Veli-Matti Ritakallio havaitsivat, että kokopäivätyö suojasi etenkin yksinhuoltajia köyhyydeltä tehokkaimmin. Pohjoismaissa köyhyys kohdistuukin muihin yksinhuoltajiin kuin kokopäivätyössä toimiviin. Yksinhuoltajien työmotivaatio on tutkimuksissa todettu jopa korkeammaksi parisuhteessa elävien (Hakovirta, Mia Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkina-valinnat, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto, 2006) Sekä yhden- että kahden huoltajan lapsiperheiden tulot ovat erkaantuneet koko maan keskitulosta vuoden 1990 jälkeen, mutta eri suuntiin. Kahden huoltajan talouksien kulutusyksikkökohtaiset tulot olivat 1990-luvulla keskimäärin vajaat 12 prosenttia ja 2000-luvulla reilut 13 prosenttia suuremmat kuin väestön keskitulo, mutta yhden huoltajan talouksissa tulot olivat 1990-luvulla noin 90 prosenttia ja 2000-luvulla enää vain 83 prosenttia keskitulosta.Kaikilla mittareilla mitaten yksinhuoltajaperheissä köyhyys on merkittävästi yleisempää kuin kahden huoltaja perheissä. Esimerkiksi vuoden 2016 minimibudjettiköyhyys on yksinhuoltajaperheissä 20 %, kun se kahden huoltajan perheissä on 4,6 %. Lapsista 8,5 prosenttia asui vuonna 2011 talouksissa, jotka kokivat toimeentulo-ongelmia. Lasten välillä on kuitenkin eroja sen mukaan, kuinka monen huoltajan kanssa he asuvat. Yhden huoltajan kanssa asuvista lapsista 23 prosenttia ja kahden huoltajan kanssa asuvista 6 prosenttia asui toimeentulo-ongelmia kokeneissa perheissä. Perheen pienituloisuusaste on suurimmillaan silloin, kun lapset ovat alle kouluikäisiä. Yksinhuoltajatalouksien toimeentulo on kahden huoltajan talouksia riippuvaisempi saaduista tulonsiirroista. Tulonsiirrot muodostavat noin 25 prosenttia yhden huoltajan talouksien bruttotuloista, kun kahden huoltajan talouksissa osuus on noin 12 prosenttia. (Okkonen, Kaisa-Mari, Hyvinvointikatsaus 1/2014, Tilastokeskus)
Pitkäaikainen perheen pienituloisuus ennustaa nuoren syrjäytymistä. Tutkijat arvioivat pienituloisten vanhempien työllistymisen olevan yksi tehokkaimmista nuorten syrjäytymistä estäviä toimenpiteitä. (Jaakko Harkko, Tuula Lehikoinen, Sarita Lehto, Mika Ala-Kauhaluoma Onko osa nuorista vaarassa syrjäytyä pysyvästi? Nuorten syrjäytymisriskit ja aikuisuuteen siirtymistä tukeva palvelujärjestelmä, Kela, Helsinki 2016.)
- Keskeisimpiä vanhempainvapaauudistuksia
Keväällä 2018 hallituksen kehysriihessä päätettiin lisätä äidin ja lapsen muodostaman perheen vanhempainvapaapäiviä 44:lla. Tähän asti perheestä puuttuvan isän vanhempainvapaat ovat jääneet käyttämättä, mutta nyt ainoa vanhempi voi ne käyttää ja lapsella on mahdollisuus yhtä pitkään kotihoitoon oli hänellä kaksi tai yksi vanhempaa.
Pyydämme teitä huomioimaan yhden vanhemman perheiden näkemykset
Susanna Kavonius Heljä Sairisalo puheenjohtaja toiminnanjohtaja