Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry kiittää mahdollisuudesta tehdä esityksiä valtion vastaukseen Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry esittää lisättäväksi kyselyn kohtaan E, sivu 13 E. Please detail the procedures in place to ensure that: 1. incidents of violence against women are taken into account in the determination of custody and visitation rights of children (Article 31,paragraph 1) as a superseding concern
“Violence against women and children is not taken into account in Court decisions with custody disputes. Finland lacks a law obliging the courts to make sure that the child does not experience violence against himself or his family members. The report on the revision of the Child Custody Act (30.9.2017) states that the law should be tightened in this regard. The Single Parent Federation in Finland puts even tighter wording. Legislative work may begin in 2018.”
Suomennos: ”Naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivaltaa ei huomioida huolto- ja tapaamiskiistojen tuomistuinpäätöksissä. Suomesta puuttuu laki, joka velvoittaisi tuomioistuimia varmistamaan lapsen huolto- ja tapaamiskiistaratkaisua tehdessään, ettei lapsi tule kokemaan itseään tai perheenjäsentään kohtaan väkivaltaa. Lapsen huolto- ja tapaamislain uudistamista käsittelevä mietintö esittää tiukennettavaksi lakia tältä osin. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry esittää vielä tiukempia sanamuotoja. Lain uudistamistyö saatetaan aloittaa vuonna 2018.”
Ystävällisin terveisin
Susanna Kavonius Heljä Sairisalo
puheenjohtaja toiminnanjohtaja
Taustatietona tuomme esiin seuraavaa:
Naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivaltaa ei huomioida huolto- ja tapaamiskiistojen yhteydessä lainsäädännön puuttumisen vuoksi
Suomen tuomioistuimet käsittelevät noin 2000 huoltokiista vuosittain (Marjukka Litmala, Elisa Valkama Lapsen huoltoriidat käräjäoikeudessa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2006). VTT Hautasen mukaan näistä useissa eroavat vanhemmat esittävät väitteitä parisuhdeväkivallasta. (Hautanen, Teija Väkivalta ja huoltoriidat. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Sosiaalitutkimuksen laitos, 2010). Naisen todennäköisyys tulla pahoinpidellyksi on suuremmillaan parisuhteen päättyessä. Lisäksi myös vanhempien eron jälkeen lapsen ja etävanhemman tapaamistilanteissa naisen riski tulla pahoinpidellyksi on kasvanut.
Hautanen havaitsi kuitenkin, ettei väkivaltaväitteitä kirjattu systemaattisesti asiakirjoihin eikä niitä arvioitu ja tutkittu yhdenmukaisesti tai ennakoitavasti. Myös VTT Koulun väitöskirjassa (Koulu, Sanna Lapsen huolto- ja tapaamiskiistat, 2014) tuotiin esiin, että huoltokiistaratkaisuissa samoilla perusteilla päädyttiin eri ratkaisuihin.
Lapsen huolto- ja tapaamislakiin pitää lisätä tuomioistuimen velvollisuus huomioida väkivallan vaikutus Lapsen huolto-, asumis- ja tapaamiskiistojen tuomioistuinpäätöksiä tehtäessä.
Myös Oikeusministeriön työryhmämietintö (Lapsen huolto- ja tapaamislain uudistaminen, Työryhmämietintö 47/2017, Oikeusministeriö) esittää huoltolain § 1:ään lisäystä, jonka mukaan huoltajat velvoitetaan suojelemaan lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä ja 10 § pykälään tarkennusta, jonka mukaan ratkaisua tehtäessä on huomioitava 1 § huoltajien velvoitteiden toteutuminen.
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry vaatii vielä lisäämään §10 ensimmäisen momentin loppuun lauseen: ”Tuomioistuimen on varmistettava päätöstä tehdessään, ettei lapsi tule kohtamaan väkivaltaa itseään eikä toista perheenjäsentänsä kohtaan”. Lisäksi liitto esittää, että tuomioistuin käyttää tarkoitukseen suunniteltuja väkivallan uhka-analyysejä arvioidessaan vanhemman mahdollisuutta käyttää väkivaltaa perheenjäseniään kohtaan.
Suomen Lapsi- ja tapaamislain uudistaminen saattaa alkaa vuonna 2018.