1.Jos kummatkin vanhemmat ovat toimeentulotukiasiakkaita ja lapsi vuoroasuu heidän luonaan, on kannatettavaa, että toimeentulotukilaissa kumpaakin vanhempaa kutsutaan huoltajaksi, joka asu yksin lapsen kanssa. Tällöin sosiaaliturva toimii automaattisesti. Vähintäänkin etävanhemmalle tulee järjestää oma kulutustutkimuksiin perustuva lapsilisä.
2.Sosiaalipalveluissa on liian tiukat kuntarajat, kotiosoite määrää palvelut. Tähän toivotaan muutosta ainakin vuoroasujien osalta.
3.Kelan nykyinen tapa puolittaa lähivanhemman toimeentulotuen vuoroasuvan lapsen osuus, leikkaa Suomen köyhimpien lapsiperheiden toimeentuloa ja osan lähivanhempien tulotaso onkin pudonnut alle köyhyysrajan. Toimeentulotuen lapsen osuudesta vain puolet kattaa lapsen ravintokuluja. Loppuosa, 50 %, kattaa erilaisia kiinteitä kuluja. YVPL:n mukaan vuoroasuvan lapsen lapsenosuudesta korkeintaan 25 % on hyväksyttävää siirtää vuoroasuvan lapsen toiselle vanhemmalle.
4.Mutta parempi olisi se, että etävanhemman asumistukea laskettaessa huomioidaan myös kodissa vieraileva/vuoroasuva lapsi. Myös koulukuljetukset pitää järjestää lapselle kummastakin kodista. Kunnilla on myös kokemuksia siitä, ettei tämä mahdollisuus ole käytännössä aiheuttanut kunnalle juurikaan lisämenoja. Käytäntö oli voimassa 2000-luvun alkuun asti Helsingissä.
5. Vammaislain mukaiset kodin muutostyöt pitää myös ulottaa lapsen etävanhemman kotiin. Myös kotipalvelun saaminen etävanhemmalle pitää olla mahdollista. Kokemustemme mukaan kunnat eivät anna kotipalvelua etävanhemman kotiin, vaikka kyseessä olisi erityislapsen hoitaminen.
6.Nykyisessä OM:n laatimassa lapsen elatusavun suuruuden arviointimenetelmässä lapsen ns. laajat tapaamiset (13-15 yötä/kk) vähentävät elatusavun määrää ja vähennystä on tarkistettu vuosittain indeksillä. Malli on siis jo olemassa. Vähennyksen suurus olisi kuitenkin hyvä tarkistaa Tilastokeskuksen kulutustutkimusten avulla.
7.Myös lähivanhemmalle pitää säätää oikeus saada lapsen tapaamismatkakuluihin toimeentulotukea. Kela on maksanut harkinnanvaraista toimeentulotukea lapsen tapaamis- ja luonapitokuluihin vain etävanhemmalle riippumatta siitä, kuinka vanhemmat ovat lapsen tapaamisten matkakulujen jaosta sopineet vahvistetussa elatussopimuksessa. KHO:n päätöksen mukaisesti (v. 2003) lähivanhemman pitää maksaa suurista tapaamiskuluista puolet jopa oma-aloitteisesti. Suurilla matkakuluilla tarkoitettiin esimerkkitapauksessa Helsinki-Turku-Helsinki matkakuluja! Ellei lähivanhempi maksa suuria matkakuluja, hänen katsotaan estävän tapaamisia ja häneen voidaan soveltaa pakkokeinoja kuten tapaamisuhkasakkoja. Saattajapalvelu pitää järjestää lapsen tapaamisiin ainakin erityislasten kohdalla. Nyt kunnilla ei ole saattajia.
8.Yksin lapsen kanssa asuvalle huoltajalle ei saa asettaa seuraamuksia (=toimeentulotuen alentaminen 20 % tai 40 % työllistämistoimenpiteestä kieltäytymisen vuoksi), jos huoltaja kieltäytyy tarjotusta työllistämistyötä epätyypilliseen aikaan, mutta kunta ei kuitenkaan kykene järjestämään lapsen hoitoa eikä muitakaan todellisia lastenhoitomahdollisuuksia ole olemassa.
Huoltokiistan ratkaisijalle oleellista tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä
9. YVPL on havainnut, että usein pitkittyneissä tuomioistuinkiistoissa kummatkin vanhemmat esittävät väitteitä, joiden mukaan toinen vanhempi estää lapsen kehitystä. Vain psykologilla on Psykologilain mukaan oikeus tehdä varsinaisia lapsen kehitysarvioita. Olisi tärkeää, että ainakin pitkittyneen huoltokiistan olosuhdeselvityksen laatisi psykologi.
10.Valvottuihin tapaamisiin ja vaihtoihin tulee lisätä mahdollisuus päihdetestaukseen, sillä joskus tapaamisen haasteet esiintyvät vain tapaajan päihtymyksen aikana, kun taas muulloin tapaamiset onnistuvat hyvin. Lastensuojeluasiakkaalla tätä vaihtoehtoa käytetään miksi ei valvotuissa tapaamisissa?
11.Päinvastoin kuin muissa länsimaissa Suomessa myös viranomaisnouto tapaamisten pakkokeinona on ollut mahdollinen parikymmentä vuotta. Sitä ei kuitenkaan ole juurikaan käytetty. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston alueella ei ole kihlakunnan voudin mukaan ollut yhtään tapausta. Nouto tuleekin poistaa tapaamiskiistojen ratkaisuna epäinhimillisenä.
12. Lapsen huollon, tapaamisten ja asumisten täytäntöönpanosovittelu pitää siirtää hyvinvointialueilta neljään valtakunnalliseen yksikköön. Sovittelun pitää olla moniammatillista ryhmätyötä, jossa mukana on myös päihde- ja lähisuhdeväkivallan asiantuntijoita juridiikan ja lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoiden ohella. Sovitteluja on Suomessa vuosittain noin 300, joista useat koskevat samoja perheitä (n. 30 perhettä, mutta tilanteet ovat erittäin haastavia ja osittain syntyneet toimimattomasta hallinnosta.)
Lapsen kuuleminen tuomioistuimessa
13. Lapsen kuulemisen yhteydessä pitää olla mahdollisuus käyttää myös videointia äänitallenteiden lisäksi kuten Lapsen oikeuksien komiteakin suosittelee Suomelle v. 2011 (http://formin.finland.fi/). Mietinnön esityksessä mainitaan kuitenkin vain äänitallenteet. Lapsi voi kuitenkin ilmaista itseään myös eleillään esimerkiksi voimakasta vastustusta tai myöntämistä ja olla kuitenkin ääneti.
Huoltokiista ja erityislapsi
Vanhemmat työstävät usein eriaikaisesti lapsen vamman hyväksymistä, mikä aiheuttaa luottamuksen menettämistä. Vammaisten lasten vanhemmilla onkin kohonnut eroriski. 14.Molemmille vanhemmille pitää tarjota esimerkiksi neurologista-valmennusta. Molemmille tulee lähettää kutsu hoitoneuvotteluun. Myös sopeutumisvalmennuskursseille voidaan ottaa molemmat vanhemmat. Kuntoutukseen osallistuminen auttaa hyväksymään lapsen vamman.
15. Lastensuojelun laitossijoitusten sijalle ensisijaisesti erityissairaanhoitoa ja kuntoutusta lapsen kotoa käsin:
Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista 40 % on yhden vanhemman perheestä. Tavallisin lastensuojeluasiakas on yksinhuoltajaäidin teini-ikäinen poika, joka pelaa öisin eikä äiti saa häntä lähtemään kouluun. Oppilaitos tekee lastensuojeluilmoituksen. Pojalla on usein nepsy-, psykiatrisia oireita tai päihteiden käyttöä.
Esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta ja apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen toteavat toimittajalle, ettävastuun sysääminen lapsen terveydenhuollon palveluista lastensuojelulle on lainvastaista. Suomi on antanut lasten oikeuksien polkemisen jatkua vuosia. Sijaishuoltoon on rakentunut käsittämättömän kummallinen lasten mielenterveyshoidon B-luokan mielisairaala toteaa Kuntaliiton Aila Puustinen-Korhonen.Alan asiantuntijat, viranomaiset ja päättäjätkin ovat olleet tietoisia epäkohdasta: huostaanottoja tehdään terveydenhuoltopalvelujen puuttuessa.
Tämä lasten ja erityisesti nepsylasten terveyttä vaarantava toimintakulttuuri avautui vuonna 2012 Valtiontalouden tarkastusviraston lastensuojelua koskevassa tarkastuksessa. Sairaanhoitopiirien lastenpsykiatrit kieltäytyvät tutkimasta lastensuojelun asiakkaana olevaa lasta ja näin potilaalta kielletään myös todistetusti tehokkaat hoito- ja kuntoutuspolut. Tämä on yksi tärkeimmistä huostaanottojen juurisyistä. Epäkohta on jatkunut yli 30 vuoden ajan.
16. (Ainakin) yksinhuoltajien hoivapalvelut vastamaan nykyisiä työmarkkinoita
Tärkein uudistus olisi ajatella lapsiperheiden hoivapalvelut niin, että ne mahdollistaisivat yksinhuoltajien ja erityislasten vanhempien työssäkäynnin nykyisillä työmarkkinoilla. Yksinhuoltajilla on työssäkäyntivaikeuksia etenkin silloin kun työ on epätyypillisinä aikoina (mm. Sanna Moilanen, 2019). Esimerkiksi terveydenhuoltohenkilökunta joutuu hankkimaan jopa uuden ammatin, kun lapsi lähestyy kouluikää.
Tavallisen varhaiskasvatusajan laajentaminen ainakin klo 18, 00 asti, mieluiten klo 6.00-22.00.
Pienten koululaisten iltapäivätoiminnan laajentaminen klo 22.00 asti ja mahdollisuus käyttää vuoropäiväkotia.
Lapsiperheiden kotipalvelun toteuttaminen hyvinvointialueilla SHL:n mukaisesti. Kun lapsi tai vanhempi sairastaa, niin perheillä olisi oikeasti mahdollisuus lainmukaiseen kotipalveluun. Jos tätä ei järjestetä, niin hyvinvointialueille määrättäisiin sanktiot.