Liitto haluaa laajentaa asiantuntija-avustajan käytön myös tuomioistuimissa käsiteltäviin huolto- ja tapaamiskiistoihin.  Asiantuntijan koulutus tulee olla riittävä ja lasta pitää kuulla sovittelun yhteydessä.

21.6.2013 lausunto Oikeusministeriölle:

 

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAEIKSI LAPSEN HUOLLOSTA JA TAPAAMISOIKEUDESTA ANNETUN LAIN YM. MUUTTAMISESTA

 

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry pitää lapsen huoltokiistojen tuomioistuinsovitteluhankkeen etenemistä lainsäädännön tasolle erittäin myönteisenä kehityksenä ja kiittää mahdollisuudesta lausua aiheesta.

 

Asiantuntija–avusteinen tuomioistuinsovittelukokeilu on suorastaan käännekohta huolto-, tapaamis- ja elatuskiistojen viranomaiskäsittelyn kehittämistä.  Hankkeen sovitteluistuntoihin on päässyt keskimäärin kuukaudessa ja 10 päivässä ja istunto on kestänyt päivän, mikä on murto-osa tuomioistuinkäsittelyyn keskimäärin kuluvasta ajasta (1,5 vuotta). Asiakkaiden myönteinen palaute myös Yhden Vanhemman Perheiden Liitolle viittaa siihen, että vanhemmat ovat kuitenkin saaneet oikeanlaista, laadukasta apua vieläpä tiivistetyssä paketissa.

 

Eroperheiden auttamisessa suurin puute on ollut auttamisjärjestelmän pirstaleisuus.  Tärkeimpänä parannuksena sovittelussa onkin moniammatillisuus. Vanhemmat ovat voineet keskustella sekä lainsäädännöllisen asiantuntijan että lapsen kasvuun ja kehitykseen perehtyneen asiantuntijan kanssa yhtä aikaa.  Kokeilussa mukana olleet käräjätuomarit ja asiantuntija-avustajat ovat heittäytyneet mukavuusalueensa ulkopuolelle ja saaneet laadukkaita tuloksia.  Ovatko jatkossakin sovittelevat henkilöt yhtä innostuneita? Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry odottaa myös  mielenkiinnolla, miten pysyväksi sovitteluissa vahvistetut sopimukset jäävät.  Vanhemmat jatkavat kiistelyä, mikäli sovittelussa  on jätetty huomiotta keskeisiä asioita.

 

 

Asiantuntijan pätevyysvaatimuksena tulee olla psykologin tai lastenpsykiatrin koulutus

 

Pitkittyneessä huoltokiistassa kumpikin osapuoli yleensä esittää väittämiä siitä, että toinen vanhempi haittaa lapsen kasvua ja kehitystä.  Psykologi on koulutettu lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijaksi, lastenpsykiatri diagnostisoi sairauksia.  Vaikkakaan asiantuntija ei sovittelun yhteydessä anna valmiita vastauksia perheille, hänen tulee tehtävänannon mukaan mm. tunnistaa toisen vanhemman alisteinen asema, lähisuhdeväkivalta, vanhemman riippuvuusongelma, persoonallisuushäiriö, sekä erottaa näiden vaikutus erokriisin vaikutuksesta lapsiin!   Jo näistä suoriutuminen vaatii erityistä ammattitaitoa.  Kun vielä lain esitöissä on laskettu, että asiantuntija-avustajia tarvitaan noin kuuden henkilötyövuoden verran, ei liene estettä sille, että ne ovat  lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoita eli ainakin psykologin tai lasten psykiatrin peruskoulutuksen sekä perheterapeutin koulutuksen saaneita ja eroperheiden kanssa työskennelleitä kokeneita asiantuntijoita. Sosiaalityöntekijä on koulutettu sosiaaliturvajärjestelmän asiantuntijaksi eikä lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijaksi, vaikka olisikin käynyt lisäkursseja. Hän ei ole pätevä arvioimaan edellä mainittuja asioita, jotka itse asiassa muodostavat esteen koko sovittelulle. Jos asiantuntija ei ole asiantuntija, järjestelmä ei toimi. Lapsille, vanhemmille ja yhteiskunnalle on edullisempaa hoitaa kiista heti kunnolla kuin huonosti 18 vuoden ajan.  

 

Lapsen kuuleminen pitää ottaa osaksi toimintaa

 

Hankkeen aikana keskusteltiin lapsen kanssa vain 14 kertaa vaikka sovitteluja oli yli 500 ja keskustelut oli koettu myönteisiksi.   Lapsen kuuleminen oli mm. selkeyttänyt sovittelijoiden kuvaa perheen tilanteesta ja lapsilla oli tarve puhua perheen tilanteesta.  Lapset kuvattiin älykkäiksi, huumorintajuisiksi ja sanavalmiiksi nuoriksi.  Tavanomaisten huoltokiistojen käsittelyssäkin lapsen kuuleminen on melko vähäistä, sillä Suomessa lapsia ei kuulla tuomioistuimissa, vaan sosiaalitoimen välityksellä. Sosiaalitoimen selvityksiä kuitenkin ylipäätään pyydetään vain 55 % kiistatapauksessa. Sosiaalitoimikin kuulee vain osan asiakasperheidensä lapsista.

 

Kuitenkin sosiaalitoimen ohjeiden mukaan lapsen toivomukset ja mielipide tulee selvittää aina kun vanhemmat ovat erimielisiä.  Tuomioistuinsovittelulain mukaan taas tuomioistuinsovittelussa on huomioitava Lapsen huoltolain säännökset. Koska kaikki sovittelussa olevat vanhemmat ovat eri mieltä lapsen asioista, pitää myös kaikkia lapsia kuulla.  Lapsella on myös yleensä suuri tarve keskustella perheen asiasta, mikä ilmeni myös loppuraportista.  On myös tärkeää, että lapsi huomaa, että muut aikuiset ottavat perheen haasteet vakavasti. Pienenenkään lapsen kuuleminen ei ole ongelma lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijalle.  On selvää, ettei lasta laiteta päättämään vanhempien välistä kiistaa, mutta tämähän onkin eri asia kuin lapsen kuuleminen.

 

 YK:n  Lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt aiheeseen huomiota kahdesti: 

 

D Lapsen mielipiteen kunnioittaminen

(Lapsen oikeuksien komitean kolmannen raportin johdosta antamien kehotusten kohdat 22 ja 23 sekä 27)  ”Lapsen oikeuksien komitea on huolissaan siitä, että vain yli 15-vuotiailla lapsilla on oikeus tulla suoraan kuulluksi tuomarin toimesta tuomioistuimessa.  Tätä nuorempia tuomari kuulee oman harkintansa mukaan ja lasten mielipiteet annetaan tuomioistuimelle kolmannen osapuolen välityksellä ja toisinaan tapahtuu ilman, että kyseinen kolmas osapuoli on kuullut lasta. 

Komitea suosittelee, että sopimusvaltio (Suomi) ryhtyy lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin varmistaakseen, että yleissopimuksen 12 artikla pannaan täysimääräisesti täytäntöön, erityisesti siltä osin kuin on kyse lapsen oikeudesta ilmaista mielipiteensä suoraan tuomarille silloin, kun oikeudenkäynnissä ja/tai hallintomenettelyssä tehdään lapseen vaikuttavia päätöksiä. (22, 23)

Komitea suosittelee, että lapsen huoltajuutta koskevat riidat ratkaistaan tarkoituksenmukaisessa ajassa ja eronneille perheille suunnattuihin tukitoimiin sisällytetään koulutettujen ammattilaisten palveluja. (27)”

 

Suomessa lapsen viranomaiskuulemista on vältetty, mutta tilanne on muuttumassa.  Mm. Helsingin kaupungin ala-asteet ryhtyivät kolme vuotta sitten järjestämään koululaisten ns. kehityskeskusteluja niin, että koululainen itse on mukana keskusteluissa.  Nykyisin vanhemmista tuntuisikin oudolta keskustella lapsen koulunkäynnistä hänen selkänsä takana. Turvakodeissa alkuaikoina lapset pidettiin erillään aikuisten keskusteluista, kunnes huomattiin, että lapsetkin haluavat puhua ja he tietävät kyllä perheen tilanteen.  Ehkä työntekijät suojasivat itseään siltä tosiasialta, että lapset joutuvat kohtuuttomiin tilanteisiin väkivaltaa käyttäneissä perheissä.

 

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto pitää tärkeänä, että lasten kuuleminen tapahtuisi lasten kotona, jolloin se olisi lapsille vähiten stressaavaa sekä uuden Sosiaalihuoltolain  linjan mukaista.

 

Pitkittyneiden huoltokiistojen käsittelyyn pitää panostaa –

myös huolto-oikeudenkäynteihin tarvitaan asiantuntija-avustajaa

 

Valtaosa eronneista vanhemmista pääsee eron jälkeen sopimukseen lapsen asioiden järjestämisestä ja alun erokriisin jälkeen viettävät hyvää elämää lastensa kanssa. Vain vajaa prosentti eronneista vanhemmista eli noin 500 perhettä  jatkaa huolto- ja tapaamiskiistakierrettä vuosia, pisimillään jopa 18 vuotta. Hankkeen loppuraportissa ja lain esitöissä korostetaan sitä, että etenkin näiden pitkittyneiden huoltokiistojen käsittely on haastavinta.

 

Onko näitä perheitä kuultu riittävästi ja oikein?  Onko mahdollinen perheväkivalta havaittu?  On muistettava, että uhri menettää jo ensimmäisen pahoinpitelyn jälkeen kyvyn kertoa tapahtuneesta johdonmukaisesti, joka kuitenkin on tuomioistuinkäsittelyn edellytys.  Uhri myös tottuu väkivaltaan ja pitää sitä ikään kuin osana arjen kommunikaatiota. Mikäli nämä pitkittyneet huoltokiistakierteet, jossa kaikki osapuolet ovat uhreja, oikeasti halutaan katkaista, vanhemmat tarvitsevat alan asiantuntevinta apua. Nämä pitää luonnollisesti käsitellä tuomioistuinkäsittelyssä eikä sovittelussa, kuten loppuraportissa ja lain esitöissä useasti tuodaankin esiin. 

 

Käräjätuomari ja perhe tarvitsevat kuitenkin avukseen lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijan myös tuomioistuinkäsittelyihin.  Jos mahdollista hyötyä olisi myös lähisuhdeväkivaltaan ja päihteisiin erikoistuneita asiantuntijoista. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto jää odottamaan asiantuntija-avustajan käytön aloittamista myös tuomioistuinkiistojen käsittelyssä.

 

Pyydämme Oikeusministeriötä huomioimaan Yhden Vanhemman Perheiden Liiton kokemukset