SOSIAALIHUOLTOLAKI
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry (myöhemmin YVPL) on vuonna 1975 perustettu lastensuojelujärjestö. Noin 20 % lapsiperheistä on yhden vanhemman perheitä. YVPL ajaa näille perheille tasaveroista sosiaalista, taloudellista ja oikeudellista asemaa muiden lapsiperheiden kanssa.
YVPL arvostaa lakiesityksen lähtökohtia § 8, § 12 ja § 13
YVPL pitää Sosiaalihuoltolain tärkeimpänä uudistustarpeena ehdotettua kansalaisnäkökulman ja asiakaslähtöisyyden vahvistamista. On kannatettavaa, että kuntalaisilta esitetään kerättäväksi palautetta väestön hyvinvoinnintilasta ja sosiaalihuollon toimivuudesta kerran valtuustokaudessa ja että tämä sisällytetään osaksi kunnan hyvinvointikertomusta. Kunnan tiedottamisen kanavat olisi hyvä määritellä lakitekstissä, jotta kuntalaiset tietävät ja osaavat niitä myös etsiä. Myös esitetyt väestö- ja asiakaskohtaiset neuvostot tulevat olemaan tärkeä kanava kuntalaisille. Neuvostojen toiminnassa on paikallisten järjestöjen hyvä olla mukana (8 §). YVPL pitää myös erittäin tärkeänä 12 §:n mainittua rakenteellista sosiaalityötä sekä 13 §:ssa mainittua kunnan velvollisuutta huolehtia, että kunnassa on riittävästi tuen tarpeessa olevien (asiakkaiden, – sana puuttuu) yhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja voimavaroja vahvistavaa toimintaa ja esteettömiä kokoontumispaikkoja, toimintavälineitä ja ohjausta asukkaiden yhteisöllistä ja omaehtoista toimintaa varten sekä mahdollisuus niiden käyttöön ja hyödyntämiseen. On tärkeätä, että lasten vanhemmilla on vertaistoimintaa liittyi se sitten vanhempien eroon, yksin odottamiseen tai uusperheellistymiseen tms. Järjestöillä on tietoa perheiden tarpeista ja halukkuutta toimia yhdessä julkisen sektorin kanssa palvelujen parantamiseksi. YVPL on ilahtunut siitä, että järjestöt mainitaan yhteistyökumppaneina lakiluonnoksen 7 ja 12 §:ssä.
Myös sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien ja palveluprosessien täsmentäminen ja niiden laadun varmistaminen ovat tärkeitä tavoitteita uudessa SHL:ssa. Erityisen kiireellinen on esitetty laitosvaltaisuuden purkaminen kohti asiakkaan kotona tapahtuvaa tukemista etenkin lastensuojelun järjestämisessä. Pitää ryhtyä toteuttamaan Lastensuojelulakia ja siirtää painopiste kohti ennaltaehkäisevää toimintaa.
Lapsiperheiden tuki esitetään lakiluonnoksessa jaettavaksi kolmeen osaan, 25 §:
1)Tukea vanhemmuuteen sekä apua lasten ja kodinhoitoon
2) Kasvatus- ja perheneuvontaan
joka on lasten kasvatukseen, perhe-elämään ja ihmissuhteisiin liittyvää neuvontaa sekä lapsen myönteistä kasvua ja kehitystä edistävää/tukevaa tutkimusta ja hoitoa/ sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa sekä
3) Neuvontaa, tukea ja sovittelua vanhemmille perhe-elämän muutostilanteissa
eroneuvontaa sekä sosiaalihuollon toimenpiteitä, joista säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeudesta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetussa laissa ja lapsen elatuksesta annetussa laissa.
Lisäksi kunnan on järjestettävä adoptioneuvontaa adoptiolain, perheasioiden sovittelua avioliittolain ja isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä isyyslain mukaisesti.
Palvelut pitää esityksen mukaan toteuttaa yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Tässä kohdassa pitää mainita myös kansalaisjärjestöjen kanssa. YVPL ehdottaa lisäksi, että palvelut tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa niin, että ne helpottavat eri tahojen yhteistyötä, esimerkkinä hyvästä innovaatiosta ovat kuntien perustamat perhekeskukset, mikä pitää mainita esimerkkinä hyvästä käytännöstä, jolloin toimintatapa alkaa yleistyä. Asiakkaiden ja työntekijöiden yhteinen arki vähentää ennakkoluuloja puolin ja toisin ja edistää yhteistyötä.
Hyvä, että kohdassa korostetaan perheiden monimuotoisuuden huomioimista sekä sitä, että lapsia ja lapsiperheitä on tuettava heidän omassa kasvu- ja toimintaympäristössään ja lapsen tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuus on pyrittävä turvaamaan. Lapsiperheille, joissa vanhemmat/lapset sairastavat/tarvitsevat kuntoutusta, pitää järjestää kotiin kodinhoitajan apua ilman lastensuojelun asiakkuutta ja ilman laitossijoitusta, kuten nyt tapahtuu. Perheet eivät halua leimaavaa lastensuojelupalvelua, vaan universaaleja, kaikille avoimia tukipalveluja. Myös erotukea voidaan toteuttaa nykyistä useammin lapsen kodissa, esimerkiksi lapsen kuuleminen sosiaalista selvitystä tai täytäntöönpanosovittelua varten. YVPL:n näkemyksen mukaan lapsen hoidon ja kuulemisen tulos paranee, kun se tehdään kotioloissa laitoksen sijaan. Perheiden on myös helpompi järjestää nämä omassa kodissaan.
Esityksen mukaan § 10 kunnan on huolehdittava yhteistyössä muiden alueellaan tukea tarjoavien toimijoiden kanssa tarjolla olevaa tukea koskevan tiedon kokoamisesta ja sen jakamisesta asukkailleen sekä tuen hyödyntämisen koordinoinnista asukkaiden hyväksi. YVPL:n mukaan on eriteltävä tarkemmin, mitkä ovat ne muut tahot. Kun asiakkaalta kysytään, voidaanko asiaa käsitellä moniammatillisesti, niin sopimus pitää eritellä tarkoin kenen kanssa työskennellään.
Erotuki on parempi otsikko kuin tuki perhe-elämän muutosten yhteydessä § 25
YVPL ehti jo toivottaa Erotuki- otsikon tervetulleeksi. Onhan eropalvelujen keskeisin ongelma hajanaisuus ja pirstaleisuus. Jo se, että palvelut luokiteltaisiin laissa yhden otsikon alle, olisi askel kohti yhtenäisempää, toimivaa kokonaisuutta. Erotuki olisi myös selkeämpi kuin uudemmassa versiossa oleva neuvonta perhe-elämän muutosten yhteydessä. Muutoshan on jo esimerkiksi aikuistuneen lapsen asunnosta muuttaminen, mitä ei kuitenkaan otsikolla tarkoiteta. Erotuki-otsikko on palautettava.
Lapsen elatusavun vahvistaminen pitäisi osittain siirtää kuntien sosiaalitoimelta KELA:n hoidettavaksi, koska elatustukikin siirrettiin sinne. On tärkeää, että nämä kaksi kulkisivat ainakin osittain yhdessä. YVPL ehdottaa, että vanhempien yksimieliset sopimukset, esimerkiksi Oikeusministeriön arviointimenetelmän ehdottama elatusapusumma, vahvistettaisiin Kelassa ja sosiaalitoimelle jäisi ainoastaan lapsen elatukseen liittyvä elatussovittelu.
YVPL esittää myös, että lapsiperheiden erosovittelu muutetaan pakolliseksi eli eron myöntämisen perusteeksi, johon kuitenkin myös avoerovanhemmilla olisi oikeus. Erosovittelu olisi perhe- ja vanhempikohtaista yksilöllistä eroneuvontaa etenkin informaatiota lapsen asioiden järjestämisestä eron jälkeen. YVPL myös vaatii, että eroperheiden lasten tapaamispalvelujen järjestämisvastuu on jatkossa sosiaalitoimella. Palvelujen tulee olla käyttäjälle maksuttomia.
Lapsen huolto- ja tapaamislain täytäntöönpanosovittelu pitää siirtää kunnilta suurempiin yksiköihin esimerkiksi aluehallintovirastoihin. Sovittelu pitää myös tehdä moniammatillisena ryhmätyönä, koska perheet tarvitsevat YVPL:n kokemusten mukaan laaja-alaista asiantuntija-apua, jolla on mahdollisuus ja halua perusteellisesti perehtyä kiistaperheen tilanteeseen. Tärkeätä on myös, että sovittelijoille kertyy tapausten myötä ammattitaitoa. Nykyisellään pienissä kunnissa näitä tehtäviä tulee ehkä kerran koko sovittelijan työuran aikana. Vain suurissa keskuksissa on mahdollisuus saada näistä tilanteista kokemusta. Kuntaa suuremmat yksiöt myös poistavat jääviysongelman.
Perhevalmennuksessa tulisi huomioida yksin odottavien erityistiedon tarve.
Jokaisella kunnalla pitää olla tarjolla perheen kriisisuunnitelma ja kriisipalvelu.
Toimeentulon turvaaminen 31 §
SHL-luonnoksen 31 §:n kolmannessa kappaleessa todetaan, että kun on saanut toimeentulotukea pitkäaikaisesti, on etsittävä pitkäjänteinen ratkaisu. Tämä voi olla esimerkiksi työssäkäynnin aloittaminen, niin, ettei toimeentulotuki kuitenkaan heti katkea. Toimeentulon pitää mahdollistaa vähäinen työssäkäynti ilman tukien menestystä. Se madaltaa työelämään siirtymistä, mikä kuitenkin on paras sosiaaliturva.
Toimeentuloturvan käsittelyaikojen on pysyttävä lain mukaisessa seitsemässä päivässä, silloinkin kun viranomainen kesken käsittelyn pyytää lisäselvityksiä. Lapsilisän pitää ehdottomasti olla etuoikeutettua tuloa toimeentulotukilaskelmassa. Toimeentuloturvan tasoa tulee korottaa niin, että sillä oikeasti saa perustarpeet (kuten ruuan ja suojan) maksetuksi.
5 luku
Selvityksen tekeminen, asiakassuunnitelma ja päätöksenteko
On tärkeää, että selvitykset ja suunnitelmat tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaasta dokumentoidusta aineistosta pitää myös antaa automaattisesti kopio asiakkaalle. Työntekijän on selostettava ymmärrettävästi aineiston sisältö myös lapsiasiakkaille. Dokumentin virheellinen tieto on oikaistava tai poistettava. Tämä on lisättävä myös uuteen SHL:iin, pelkkä viittaus asiakaslakiin ei riitä. Hyvin harvan asiakkaamme kanssa selvitys on tehty yhteistyössä hänen kanssaan ja hyvin harva on saanut asiakasdokumenteistaan pyytämällä kopion.
Henkilön pitää saada sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet kotikunnastaan, mutta myös muusta kunnasta, jossa hän oleskelee työn tai opiskelun vuoksi. Tähän tulisi lisätä myös eronneiden vanhempien lapsi, joka oleskelee toisen vanhempansa luona säännöllisesti. Hänelläkin pitää olla oikeus saada palveluja toisesta kunnasta, jossa hänellä voi olla koti puolet vuodesta.
Lapsen huomioon ottaminen 39 §
Luvun viimeinen lause on: Tuki tulee toteuttaa yhteistyössä lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön kuuluvien tahojen kanssa. Lauseeseen pitää lisätä viimeisten sanojen väliin ”ja henkilöiden”-sanat. Viranomaisten ja organisaatioiden lisäksi pitää hyödyntää myös lapsen muuta verkostoa. Sillä on saatu muissakin maissa kestäviä, lapsen edun mukaisia, inhimillisiä ja huokeita ratkaisuja.
Eri lait edellyttävät erilaisia asiakassuunnitelmien tekemistä, niin, että samalla asiakkaalla voi olla pahimmillaan jopa toistakymmentä asiakassuunnitelmaa. On tärkeää, että nämä esitetään yhdistettäväksi. Se pitää tehdä moniammatillisesti.
Tuen tarpeisiin vastaamista ohjaavat yhteiset periaatteet 43 §
Asiakkaan oikeusturvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota
Joko tähän kohtaan tai muualle on kirjoitettava selkeästi, että tuki on annettava niin, että asiakkaiden oikeusturvaan ja ihmisoikeuksiin kiinnitetään erityistä huomiota, koska sosiaalitoimen asiakas on useinmiten monella tavalla haavoittuvainen. On sanottava selvästi, että asiakkaan eristämistä, sitomista ja fyysistä kokemattomuutta ei voi loukata kuin ainoastaan poikkeustapauksessa ja vain tavalla, jotka on laissa lueteltu erikseen.
Asiakasrekisterit valtion toimesta
Esimerkiksi lastensuojeluasiakkaista valtion tulee järjestää valtakunnallinen rekisteri, josta käy ilmi ainakin kodin ulkopuolisten sijoitusten syyt, kesto ja sijoitusten loppumisen perusteet. Ilman näitä tietoja päättäjät eivät voi pureutua lapsiperheiden olosuhteiden korjaamiseen. Tällä hetkellä lastensuojeluasiakkaista on saatavilla hyvinkin yksityiskohtaisia asiakasselosteita, mutta valtakunnallista rekisteriä ei silti ole luotu.
YVPLn kokemusten mukaan lastensuojelupalveluja käytetään myös korvaamaan muiden tahojen puutteita. Esimerkiksi yhden vanhemman perhettä voidaan kehottaa tekemään lastensuojeluilmoitus itsestään, jotta perhe saisi tarvitsemansa ruokarahat, koska toimeentulotuen normit eivät sitä tietyissä tilanteissa salli, tai saadakseen lapselle psykiatrista tai neurologista tutkimusta ja hoitoa. On tärkeää selvittää, missä määrin lastensuojelun kaltaista toimintaa käytetään tällaiseen tarkoitukseen.
Työntekijöiden koulutus § 50
Kiitollisuudella otetaan vastaan tieto siitä, että sosiaalitoimen henkilökunnan ammattitaitoa pidetään yllä ja täydennetään täydennyskoulutuksin! Nyt kun se lakiin kirjataan, on se myös kunnille velvoite, joka toivottavasti yhdenmukaistaa työskentely- ja toimintatapoja myös valtakunnan tasolla.