Eropalvelujen kehittämisen varmistamaan lapsen edun toteutumista -aloiteluonnos
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, myöhemmin YVPL, haluaa lämpimästi kiittää Lapsiasiain valtuutettua, Lastensuojelun Keskusliittoa sekä Väestöliittoa aktiivisuudesta eropalvelujen kehittämisen käynnistämiseksi. Erityisen tärkeää olisi saada esiin tuotu STM:n ja OM:n yhteiset kansalliset linjaukset eropalveluiden kehittämiseksi sekä tarpeellisten lakiuudistusten muutostarpeiden kartoittamiseksi.
On myös tarpeen selvittää olemassa olevien palvelujen toteutuminen maan eri osissa. Lisäksi pidämme tärkeänä luonnoksessa mainittua kehittämisyksikön perustamista, jonka tavoitteena olisi koordinoinnin lisäksi myös koulutus- ja tutkimustoiminnan edistäminen. Eroperheisiin liittyvä tutkimus ja koulutus on vähäistä ja/tai puutteellista. Niiden pitää ehdottomasti olla poikkitieteellistä. YVPL esittää joitakin laajennuksia.
YVPL:n lisäyksiä vetoomukseen:
Lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle myös oikeuden elatukseen
On tärkeää muistuttaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen lainveroista sitovuutta, jota pääsääntöisesti ei tunneta Suomessa. Sivulle kolme lisäisimme vielä Lapsen oikeuksien sopimuksen kohdan, jonka mukaan lapsi on oikeutettu elatusapuun vanhemmalta, jonka kanssa hän ei asu. Maksun laiminlyönnin taustalla voi olla myös läpikäymätön erokriisi tai tiedon puute vapautusmenettelyistä. Kummassakin vanhempi tarvitsee tukea. Maksun laiminlyönti voi myös olla osa lähisuhdeväkivaltaa. Toisaalta perhe, jonka lapselta puuttuu tärkeä osa elatuksesta, tarvitsee erityisinformaatiota taloudellisista selviytymismahdollisuuksista.
Linjaukset s. 4
Linjauksiin lisäys: Moniammatillisuus
Sivulla neljä on mainittu linjausten periaatteet. Niihin tulisi lisätä moniammatillisuus. Juuri viranomaistoiminnan moniammatillisuuden puute on usein pitkittyneiden huoltokiistakierteiden taustalla. Esimerkkinä traumatisoituneen henkilön käyttäytyminen. Lainoppineet pitävät tyypillisiä trauman aiheuttamia käyttäytymismuutoksia osoituksena henkilön epäluotettavuudesta, kun taas sosiaalialan ammattilaisia nuo piirteet vakuuttavat. Toisaalta sosiaalialan henkilöt eivät tunnista rikoksen tunnuspiirteitä. Lapsen kehityksen arviointi ei myöskään kuulu sosiaalityöntekijän peruskoulutukseen eikä myöskään lapsen tai vanhemmuuden patologian raja. Juuri näistä aiheista vanhemmat usein kiistelevät huolto- ja tapaamiskiistan yhteydessä. Perheneuvojat eivät usein tunne huolto- ja tapaamislainsäädännön tulkintoja esimerkiksi siitä, mitä lainsäätäjä tarkoittaa yhteishuollolla erilaisissa tilanteissa, puhumattakaan esimerkiksi huolto- ja tapaamislain täytäntöönpanolaista. Tämä taas on hyvin keskeinen laki pitkittyneissä huolto- ja tapaamiskiistoissa.
Osittain viranomaiset myös tekevät vastakkaisia päätöksiä. Esimerkiksi niin, että käräjäoikeus määrää lapselle laajat tapaamiset ja sosiaalitoimi kieltää lapsen luovuttamisen k.o.
vanhemmalle kokonaan. On ongelmallista, että huolto- ja tapaamis- sekä elatusasiat käsitellään käräjäoikeudessa ja lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa. Tyypillisessä huoltokiistakierteessä on vanhemmilla kummatkin prosessit yhtä aikaa menossa eri tuomioistuimissa.
Linjauksiin lisäys: Palveluja tarjottava kaikille eroaville vanhemmille, Palvelujen tulee olla käyttäjälle maksuttomia s. 4
YVPL on pitänyt tärkeänä, että jokaisen erovanhemman pitäisi päästä eroneuvontaan, jonka tavoitteena on informaatio lapsen asioiden järjestämisestä. Lisäksi lasten, joista huoltokiista on vireillä, pitää olla oikeutettuja saamaan terapiapalveluja, vaikka huoltajuus olisikin epäselvä. Tuomioistuinkäsittelyn odottaminen kestää Helsingissä vajaan vuoden ja sinä aikana perheiden tunnelma on yleensä erittäin kireä. Kohtalokkaat väkivallan teot ovat silloin erityisen todennäköisiä.
Linjaus tarkennettava: ”Pitkittyneet huoltoriidat erityistarkkailuun” muutettava muotoon ”Pitkittyneille huoltoriidoille on kehitettävä erityispalvelumuoto” s.4
Kyllä pitkittyneitä huoltokiistoja jo tarkkaillaan, ja ammattiauttajia on näillä perheillä yleensä ollut kymmenittäin. Apu on kuitenkin vääränlaista. Perheille on tehtävä uusi auttamismuoto, jossa lapsen etu huomioidaan. YVPL:ssa on ollut kymmenittäin näitä pitkittyneitä huoltokiistoja, joita yhdistää tietyt samat piirteet. Järjestöjen apua tarvitaankin palvelumallin kehittämisessä.
Linjauksiin lisäys: Lapsikaappaukset on estettävä
Lapsikaappausten estäminen on yksi lapsen huoltolain tärkeä periaate, joten se pitää ottaa myös mukaan linjauksiin.
Tunnettuja vanhempien eron riskitekijöitä lisää s. 4
Vanhempien ero on riski lapselle –otsikon alla pitää luetella lisää perhetilanteita, jotka lisäävät eronneisuutta. Niitä ovat esimerkiksi köyhyys, erityistarpeisen lapsen syntyminen perheeseen, uusperheellisyys, monikkolapset, lapsettomuus ja lapsen adoptointi ja vanhempien väliset riitaisuudet. Toisaalta esimerkiksi molempia vanhempia tyydyttävä kotitöiden jakaminen suojaa erolta. Tähän voitaisiin ehkä vaikuttaa mm. vanhempainvapaita kehittämällä.
Sovitteleva työote s. 6
Sovitteleva työote on ollut jo käytössä niin sosiaalitoimen puolella kuin käräjäoikeudessakin. Asianajajatkin pyrkivät usein tähän. Pikemminkin on puutetta siitä, että tunnistettaisiin tilanne, jossa sopu ei ole mahdollista. Tutkimustenkin mukaan lasten ja naisten kokema väkivalta häviää huoltokiistaprosessissa. Tämä jää noteeraamatta niin sosiaalitoimessa kuin Tuomioistuimessakin. Näissä tilanteissa sovittelut vain pahentavat ja pitkittävät tilannetta. Kansainvälisissä sopimuksissa (esimerkiksi YK:n Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisen ja niiden vastaisen toiminnan yleissopimus) sovittelun käyttöä lähisuhdeväkivallan ratkaisukeinona pidetään tehottomana.
Lisää tiedotusta erokulttuurista ja useilla kielillä s. 6
Vanhemmat kaipaavat esimerkkejä sitä, miten lapsen hoito onnistuu kahdesta kodista yms. lainsäädännön lisäksi. Informaatiota tulisi olla suomen ja ruotsin kielen lisäksi myös viittomakielellä, romani- sekä saamen kielellä, englanniksi, venäjäksi, eestiksi, thaimaan ja somalian kielellä. Erityisesti päiväkotien henkilökunta sekä koulujen opettajat tarvitsevat kiireellisesti tietoa lapsen luovuttamisesta huoltokiista- ja erityisesti lapsikaappaustapauksissa.
Tapaamiset on voitava myös lopettaa s. 8
Lisättävä kolmanteen kappaleeseen: ”Myös valvottuja tapaamisia pitää kehittää yhteistyössä tuomioistuinten, sosiaalitoimen sekä mahdollisten muiden näiden palvelujen järjestäjien kanssa.” Ongelmana nimittäin on, että tuomioistuimet määräävät valvottuja tapaamisia, vaikka sellaisia ei paikkakunnalla järjestetä tai ei järjestetä siihen aikaan, kun tuomioistuin määrää. Valvotun tapaamisen järjestäminen voi maksaa tuhansia euroja. On selvennettävä, kenen kuuluu maksaa: tapaaja, lähivanhempi vai sosiaalitoimi. Pitempiaikainen, monimuotoinen tuki tarvittaessa –otsikon alle loppuun voi todeta, että tietyissä tilanteissa tapaamiset on myös lopetettava. Ensi- ja turvakotien liitto on ehdottanut, että jos tapaamiset edellyttävät kalliita turvamiespalveluja, pitää ne lopettaa.