Asiantuntija–avusteinen tuomioistuinsovittelukokeilu on ollut menestys. Vanhemmat ovat päässeet kokeiluun nopeasti ja moniammatillinen asian käsittely on ollut vain päivän mittainen. Asiakkaiden myönteinen palaute viittaa siihen, että vanhemmat ovat kuitenkin saaneet laadukasta apua. Kokeilun aikana he ovat voineet keskustella sekä lainsäädännöllisen että lapsen kasvun ja kehityksen perehtyneen asiantuntijan kanssa yhtä aikaa. Kokeilussa mukana olleet käräjätuomarit ja asiantuntija-avustajat ovat heittäytyneet mukavuusalueensa ulkopuolelle ja saaneet laadukkaita tuloksia.
Sovittelun tulee olla ensisijainen. Jos sovittelu ei onnistu, pitää asia kuitenkin viedä tuomioistuinkäsittelyyn. Valtaosa eronneista vanhemmista pääseekin eron jälkeen sopimukseen lapsen asioiden järjestämisestä ja alun erokriisin jälkeen viettävät hyvää elämää lastensa kanssa. Vain vajaa prosentti eronneista vanhemmista eli noin 500 perhettä (Optula, 2006) jatkaa huolto- ja tapaamiskiistakierrettä vuosia, pisimillään jopa 18 vuotta. Onko näitä perheitä kuultu riittävästi? Onko näitä perheitä kuultu oikein? Mikäli nämä pitkittyneet huoltokiistakierteet, halutaan katkaista, tarvitaan alan asiantuntevinta apua. Kiistat pitää käsitellä tavanomaisissa tuomioistuinkäsittelyissä eikä sovitteluina kuten todetaan esimerkiksi Asiantuntija-avusteisen tuomioistuinsovittelukokeilun loppuraportissa. Käräjätuomari ja perhe tarvitsevat kuitenkin avukseen lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijan myös tuomioistuinkäsittelyihin.
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto jää odottamaan asiantuntija-avustajan käytön aloittamista myös tuomioistuinkiistojen käsittelyssä.