Lastensuojeluasiakkaiden vertaisryhmän perheiden kokemukset ovat hyvin samantapaiset kuin Lastensuojelun tilaa kartoittava työryhmän loppuraportin johtopäätökset viime syksynä. Asiakkaat kiittävät rehellisestä, asiakaslähtöisestä raportista ja vaatii epäkohtien ratkaisemista. Lapsiperheiden kotiin tuotava apu myös maksaa laitoshoitoa vähemmän.
Vertaisryhmän äidit allekirjoittavat etenkin loppuraportin kappaleen:
”Vaikka lapsiperheiden ja lasten palveluissa on vuosikymmeniä korostettu ehkäisevän työn merkitystä ja peruspalvelujen vahvistamista, niin kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen perusperiaatteena on vuosi vuodelta yhä vahvemmin ongelmien hoitaminen. Kun peruspalveluihin, esimerkiksi perhehoitoon ei ole panostettu, siirtyy paine sijaishuoltoon. Lastensuojeluilmoitusvelvollisuuden laajentaminen on vauhdittanut kehitystä. Tästäkin Suomi on saanut huomautuksen YK:n lapsen oikeuksien komitealta. Se pitää tärkeänä myös yhtenäisten kriteerien luomisen sijoitusprosessille: Milloin lapsi ylipäätään on sijoitettava. Julkinen valta ei myöskään ole suunnitelmallisesti kehittänyt, ohjannut, johtanut eikä valvonut lastensuojelua. Henkilöstövoimavarat ovat vähentyneet, vaikka asiakasmäärät ja muut vaatimukset ovat kolminkertaistuneet. Komitean Suomen mukaan lastensuojelun tilastollinen tietopohja on heikko. Komitea kehottaa myös varmistamaan, että Suomessa kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia kuullaan asianmukaisesti heitä koskevissa oikeudenkäynti- ja hallinnollisissa menettelyissä.”
(Toimiva Lastensuojelu –työryhmän loppuraportti, diaarinumero STM071:2012)
Liiton edustajat tapasivat eduskunnan Lapsen puolesta ryhmän puheenjohtajaa Inkeri Kerolaa (Kesk.) 19.3.2014.