Monimuotoiset perheet –verkoston perhejärjestöt arvioivat, että järjestöjen rahoitusleikkausilla voi olla arvaamattoman suuria ja pitkäkestoisia vaikutuksia. Vaikutukset voivat näkyä paitsi hyvinvoinnin heikkenemisenä ja sosiaalisina ongelmina myös syntyvyydessä, työelämässä, palveluiden laadussa ja vapaaehtoistyössä, jonka arvoksi on Suomessa laskettu 3 miljardia euroa vuosittain.
Perhejärjestöt ovat huolissaan sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdistuvien leikkausten vaikutuksista syntyvyyteen ja työn ja perheen yhdistämiseen, joita hallitus on halunnut edistää.
Hallituksen kehysriihen alla on käyty keskusteluja sote-järjestöjen tukien leikkausten aikaistamisesta jo ensi vuodelle. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen kohdistuu vuonna 2027 sadan miljoonan euron leikkaukset, mikä vastaa noin kolmasosaa järjestöjen rahoituksesta.
Monimuotoiset perheet –verkoston mukaan leikkaus veisi järjestöjen vaikuttavuudesta merkittävästi enemmän kuin kolmasosan.
– Verkostomme perhejärjestöt edustavat yli kolmasosaa suomalaisista perheistä ja tekevät tuhansia ihmisiä koskettavaa työtään noin 4,5 miljoonalla eurolla vuodessa. Tätä voidaan verrata Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmaan siitä, että yksi syrjäytynyt nuori voi maksaa Suomen valtiolle yli miljoona euroa, toteaa johtava asiantuntija Emma Kolu Monimuotoiset perheet -verkostosta.
– Järjestöjen työlle on vaikea laskea taloudellisia kokonaisvaikutuksia, koska esimerkiksi vaikutuksia syntyvyyteen, työkykyyn ja palvelusäästöihin ei voida täysimääräisesti tietää. Jos taloussäästöjen lopullisena tavoitteena kuitenkin on kestävästi hyvinvoiva yhteiskunta, järjestöjen tuen leikkauksilla se menee pesuveden mukana, Kolu jatkaa.
Monimuotoiset perheet –verkosto muistuttaa, ettei pienillä ja nuorilla järjestöillä ole taustallaan säätiöitä, rahastoja tai suuria testamenttivaroja. Toiminnan rahoitusta ei voi myöskään kerätä toiminnan kohderyhmiltä, sillä he ovat usein heikossa asemassa.
– Järjestön merkitys vaikean elämäntilanteen tukena voi olla korvaamaton, vaikka sen kohderyhmä olisi pieni ja tuki väliaikaista. Yritysrahoitustakaan ei monelle toiminnalle ole mahdollista saada, joten tukien mukana voidaan menettää hyvinvointia merkittävästi tukevaa järjestötoimintaa, Kolu toteaa.
– Hallitusohjelman mukaan ennaltaehkäisevällä työllä voidaan edistää ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä sekä hillitä sote-kustannusten kasvua pitkäjänteisesti. Nyt juuri tähän työhön ollaan suunnittelemassa todella äkillisiä leikkauksia, mikä olisi äärimmäisen lyhytnäköistä ja tulee lopulta kalliiksi, sanoo Kolu.
– Suomessa tehdyn vapaaehtoistyön arvo on noin 3 miljardia euroa vuodessa. Jokainen vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tuottaa yli kuuden euron verran yhteistä hyvää. Vapaaehtoistyö tarvitsee ympärilleen raameja ja vapaaehtoiset koulutusta, jota järjestöt toteuttavat yhteiskehittäen jatkuvasti toimintaansa. Leikkaamalla voittoa tavoittelemattomilta järjestöiltä, romahdutetaan työ, jonka korvaaminen palkkatyövoimalla olisi yhteiskunnassamme taloudellisesti mahdotonta, Kolu toteaa.
1.Järjestöt tarjoavat vertaistukea haastavissa tilanteissa oleville
Monimuotoiset perheet –verkosto on koonnut neljä asiaa, joita erityisesti verkoston ja verkostoon kuuluvien järjestöjen tekemä työ edistää. Verkoston järjestöjen työ tukee syntyvyyttä, edistää työelämän perheystävällisyyttä, tarjoaa vertaistukea perhemuotoon liittyvissä ja arkisissa haasteissa sekä tukee julkisen sektorin tekemää työtä.
Järjestöt antavat tietoa ja tukea erilaisissa elämäntilanteissa esimerkiksi vertaistuen ja neuvonnan avulla. Monimuotoiset perheet -verkoston järjestöt tukevat muun muassa yhden vanhemman perheitä, uusperheitä, monikkoperheitä, kahden kulttuurin perheitä ja perheenjäsenen menetyksen kokeneita.
– Kun perhe menettää lapsen tai vanhemman, julkisten palveluiden tuki ei riitä. Järjestöt tarjoavat ainutlaatuista vertaistukea ja apua, jonka voimin on helpompaa palata arkeen ja työelämään suuren menetyksen jälkeen, toteaa Käpy Lapsikuolemaperheet -järjestön toiminnanjohtaja Susanna Uittomäki.
– Tuen tarjoaminen läheisen menettäneelle on erittäin vaativa tehtävä. Surujärjestöjen vertaistukijat ovat tehtävään koulutettuja ja saavat järjestöiltä tukea ja ohjausta. Vain järjestöjen avulla voidaan varmistaa vertaistuen laatu ja vapaaehtoisten jaksaminen, Uittomäki kertoo.
Erilaiset perheestä johtuvat kriisitilanteet voivat vaikuttaa työkykyyn. Työkykyä heikentävä kriisitilanne voi olla esimerkiksi läheisen kuolema, lapsettomuuskriisi tai ero. Monimuotoiset perheet -verkoston järjestöt tarjoavat tukea myös erotilanteissa ja yhteiseen vanhemmuuteen eron jälkeen.
– Vanhempien erotessa lapsen kannalta merkittävää on se, kuinka yhteistyövanhemmuus eron jälkeen onnistuu. Esimerkiksi järjestöjen tarjoamissa erovertaisryhmissä vanhemmat saavat tukea eron käsittelyyn ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen, jolloin riidat eivät kärjisty ja jatku vahingoittaen lapsia ja koko perhettä, kertoo Yhden Vanhemman Perheiden Liiton toiminnanjohtaja Terhi Rapeli.
– Avioerot, huoltajuuskiistat, syrjäytyminen, lapsen oireilu ja perheiden muotoutuminen uusperheiksi ovat kriittisiä asioita. Ero koskettaa Suomessa vuosittain noin 30 000 lasta tai nuorta, sanoo Suomen Uusperheiden Liiton toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo.
– Julkinen sektori ei pysty vastaamaan vanhempien eron kohdanneiden perheiden ja uusperheiden tuen tarpeeseen. Uusperheet eivät myöskään saa asiantuntevaa apua, ja ammattilaisetkin kokevat, ettei heillä ole riittävästi tietoa uusperheiden haasteista. Oikea-aikaisella tiedolla ja vertaistuella on pystytty ehkäisemään kalliimpien korjaavien tukimuotojen tarvetta, vähentämään avioeroja sekä niiden seurannaisvaikutuksia, kuten työuupumusta, päihde- ja mielenterveysongelmia, Heikinheimo jatkaa.
2. Järjestöt tukevat lastensuojelutyötä
Lastensuojelun tilanne on myös herättänyt huolestunutta julkista keskustelua. Huostaanotetulle lapselle etsitään ensisijaisesti sijaisperhe. Monimuotoiset perheet -verkostoon kuuluva Perhehoitoliitto edustaa valtakunnallisena asiantuntijajärjestönä toimeksiantosuhteisia perhehoitajia.
– Perhehoito on sekä inhimillinen että kustannustehokas tapa järjestää yhteiskunnan välttämättömiä palveluita. Perhehoitajat tarvitsevat vertaistukea, ohjausta ja neuvontaa, jotta jaksavat pysyä tehtävässään. Ilman heitä ei ole perhehoitoa, toteaa Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju.
– Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset tuovat taloudellista epävarmuutta erityisesti yhden vanhemman perheisiin ja vaikuttavat suoraan myös lasten hyvinvointiin. Leikkaaminen myös näitä perheitä tukevasta järjestötoiminnasta olisi täysin kestämätöntä, sanoo Yhden vanhemman perheiden liiton toiminnanjohtaja Terhi Rapeli.
3. Järjestöt tekevät konkreettisia tekoja syntyvyyden ja lapsiperheellistymisen lisäämiseksi
Perhejärjestöt antavat tietoa ja tukea lapsiperheellistymisen eri vaihtoehtoihin. Monet päättäjät ovat huolissaan historian alhaisimmista syntyvyysluvuista. Järjestöjen työllä on suoraan syntyvyyttä kasvattava vaikutus.
– Järjestömme tekee konkreettista työtä, jotta lapsitoiveet voisivat toteutua. Lisäämme hedelmällisyystietoisuutta, tuemme lapsettomuushoitoprosesseissa, autamme lapsettomuuden surua kokevia, ja asiantuntemustamme käytetään paljon julkisten palveluiden kehittämisessä. Onko tästä todella varaa leikata? kysyy Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.
Monimuotoiset perheet -verkoston järjestöt tukevat monenlaisia perheitä ja lapsiperheellistymisen tapoja. Sateenkaariperheet ry auttaa sateenkaariväestön lisäksi myös heteroihmisiä löytämään kumppanuusvanhempia lapsitoiveen toteuttamiseksi, jos sopivaa puolisoa ei ole löytynyt. Adoptioperheet tukee adoptiovanhemmuutta toivovia, adoptiovanhempia ja adoptoituja, joiden erityisyyttä tunnistetaan yhteiskunnan palveluissa heikosti.
4. Järjestöt vauhdittavat työelämän perheystävällisyyden kehittämistä
Ohjelmansa mukaan hallitus haluaa poistaa lapsiperheiden vanhempien työllistymisen esteitä sekä helpottaa työn ja perheen yhdistämistä.
– Järjestöt kartoittavat ja madaltavat näitä esteitä käytännössä, esimerkiksi tarjoamalla esihenkilöille tietoa erilaisista perhetilanteista. Olemme myös esittäneet paljon konkreettisia työllistymistä lisääviä toimia. Lisäksi järjestöt tukevat toiminnallaan perheiden hyvinvointia, joka näkyy suoraan työ- ja toimintakykynä, toteaa Monimuotoiset perheet -verkoston työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto.
Yhteyshenkilöt:
Toiminnanjohtaja Piia Savio
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
040 4808 676, piia.savio@simpukka.info
Toiminnanjohtaja Susanna Uittomäki
Käpy Lapsikuolemaperheet ry
045 326 0980, susanna.uittomaki@kapy.fi
Toiminnanjohtaja Terhi Rapeli
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
040 186 3421, terhi.rapeli@yvpl.fi
Toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo
Suomen Uusperheiden Liitto ry
040 689 1518, kirsi.heikinheimo@supli.fi
Toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju
Perhehoitoliitto ry
040 310 1441, merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi