Avaa ulkoinen linkki uudessa ikkunassaKoko lausunto:

HE AAMU-JA ILTAPÄIVÄHOITOMAKSUJEN KOROTUKSESTA

 

Yhden vanhemman perheitä on 20 % lapsiperheistä.  Päinvastoin kuin kahden huoltajan perheiden käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet viimeisen 20 vuoden aikana, yhden vanhemman perheiden on laskenut.

 

Usein pienituloisella ei ole voimavaroja laatia anomusta maksun poistamiseksi

Hallituksen esityksen § 2 on saman sisältöinen kuin asiakasmaksulain § 11, jonka mukaan asiakasmaksu tulee jättää perimättä, mikäli se vaarantaa asiakkaan toimentuloedellytyksiä tai elatusvelvollisuutta. Pykälähän on siis jo ollut käytettävissä tähänkin asti, mutta se ei ole toiminut.  Työntekijät tai asiakkaat eivät ole itse asiassa useinkaan edes tienneet mahdollisuudesta, koska kunnat eivät ole siitä tiedottaneet.  Selvitysten mukaan maksun alennuksia on saanut vain hyvin pieni osa perheistä, vaikka lapsiperheiden pienituloisuus oli selvitysajankohtana suuri. (Iivonen, Esa Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet, Opetusministeriön selvitys, 2009)    Pienituloisissa lapsiperheissä on tavallista vähemmän voimavaroja ottaa selvää  erilaisista mahdollisuuksista ja esimerkiksi anoa maksun alentamista tai poistamista. Jos perheessä on lisäksi vain yksi vanhempi, voimavaroja on vielä vähemmän. Monesti jo sen selvittäminen, mihin anomus olisi toimitettava, minkä muotoisena ja millaisin liittein, on erittäin haastavaa. Lisäksi se, että vain pienituloiset joutuvat tekemään selvityksen tuloistansa aamu- ja iltapäivähoitopaikkaa anottaessa, on leimaavaa. Em. selvityksen mukaan asiakasmaksukäytäntö ei ole riittävästi varmistanut sitä, että pienituloisuus ei muodostunut esteeksi toimintaan osallistumiselle. 

 

Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksu pitää muuttaa porrasteiseksi

 

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry näkee tärkeänä, että pienituloisten perheiden maksun alentaminen sekä poistaminen tapahtuvat automaattisesti maksua päätettäessä.  Aamu- ja iltapäivähoitomaksut pitää muuttaa porrasteiseksi, kuten päivähoitomaksutkin ovat, sillä tasamaksu on epäoikeudenmukainen pienituloisille.  Ehdotamme, että jos perheen käytettävissä olevat tulot alittavat pienituloisuusrajan, maksua ei peritä. Esimerkiksi vuonna 2013 yhden vanhemman perhe, jossa on kaksi lasta (alle 14-vuotias ja 15-17-vuotias) käytettävissä olevien tulojen köyhyysraja oli 25 670 euroa vuodessa, eli 2139 euroa kuukaudessa (Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2014).

 

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry vaatii myös, että yhden vanhemman perheiden päivähoitomaksuissa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuissa tuloina ei huomioitaisi elatusapumaksua eikä sitä korvaavia tukimuotoja eli elatustukea eikä lapsen perhe-eläkkeen perusosaa.

 

Tätä perustelemme sillä, että yhden vanhemman perheiden käytettävissä olevat tulot kotitalouden kulutusyksikköä kohti ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä ja ovat vähäisemmät kuin muun väestön kun taas kahden huoltajan perheiden käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet ja ovat suuremmat kuin muun väestön (kts kuvio).  On tärkeää, että yhden vanhemman perheiden tuloja huomioidaan vähemmän kuin kahden huoltajan perheiden päivähoito- ja aamu- ja iltapäivähoitomaksua määrättäessä. Yhden vanhemman perheille tulee ottaa käyttöön oma loivempi tulokäyrä.

 

Erityistarpeisille peruskoululaisille järjestetään liian vähän aamu- ja iltapäivähoitopalveluita

 

Tärkeintä kuitenkin on saada aamu- ja iltapäivähoitoa.  Esimerkiksi Oulussa on lopetettu aamupäivähoito kokonaan.  Miten selviävät esimerkiksi hoitoalan yksinhuoltajat? Liitto tuo myös esiin huolensa erityistarpeisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan vähäisyydestä.  Kokemustemme mukaan kunnat laiminlyövät eniten juuri näiden palvelujen järjestämistä.  Kuitenkin juuri 9-15-vuotiaiden erityistarpeisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan puute voi estää yksinhuoltajavanhemman työllistymisen useiksi vuosiksi ja johtaa perheen syrjäytymiseen.