Jo perinteeksi muodostunut yksinhuoltajien vaalipaneeli kysyy kiperät kysymykset puolueiden edustajilta yksinhuoltajuudesta ja palveluista hyvinvointialueilla. Pienperheyhdistys ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto – järjestivät tilaisuuden yhdessä. Se taltioitiin 22.12. :

Panelisteina ovat:
Silja Silvasti (kesk.)
Sofia Virta (vihr.)
Mimosa Helander (kd.)
Niina Malm (sd.)
Mia Laiho (kok.)
Julia Ståhle (r.)

Vaalipaneelin keskustelut kirjoitettuna

Tervetuloa jo perinteeksi käyneeseen vaalipaneeliin. Tervetuloa ehdokkaat. Meillä on kuusi edustajaa kuudesta puolueesta.  Kuulemme heidän ajatuksia yhden vanhemman perheitä kiinnostavista asioista tulevilla hyvinvointialueilla. Tervetuloa kotikatsomoihin.  Facebookin keskustelukenttään voi jättää kysymyksiä.  Ehdokkaat kommentoivat niitä tilaisuuden jälkeen.

Ensin muutama fakta-asia.  Yhden vanhemman perheitä on viidennes kaikista lapsiperheistä.  Työttömyysaste on tärkeä asia yhden vanhemman perheiden taloudellisen tilanteelle.

Järjestävät tahot: Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry ja Pienperheyhdistys

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on perustettu vuonna 1975.  Silloinen lapsen elatusavun ennakkojärjestelmä ei toiminut kunnolla, mikä innoitti erään aktiivin vanhemman ajamaan sen uudistamista.  1970-luvulla laadittiinkin ns. Lapsipaketti, joka käsitti isyyslain, lain lapsen elatuksesta ja elatusturvalain.  Tämän prosessin seurauksena syntyi myös Yksinhuoltajaliitto ry joka muutti nimensä myöhemmin Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:ksi. Liiton keskeinen tehtävä on yli 40 vuoden ajan ollut vaikuttaa perhelakeihin.  Vertaistukitoiminnan kehittäminen käynnistyi 1990-luvulla.

Pienperheyhdistyksen perustivat 1968 ensikodissa asuvat äidit.  Se toimi nimellä AU-yhdistys. Silloin äitejä kutsuttiin avioliiton ulkopuolisiksi äideiksi ja lapset olivat myös avioliiton ulkopuolisia.  Yhteiskunta on muuttunut edes sen verran, ettei tällaisia nimiä enää käytetä. Pienperheyhdistys oli myös mukana, kun laadittiin ensimmäinen isyyslaki. Meidän vaikuttamistoiminta lähtee aina jäsenistön näkökulmista. Pyöritämme vapaaehtoistoimintaa kuten mieskaveri- ja mummilatoimintaa. Lisäksi järjestämme leirejä ja työpajoja.

 Vaalipaneeli:

1)Kuka olet ja mikä on henkilökohtainen suhde yksinhuoltajuuteen?

Niina Malm Sd Olen Imatralta Kaakkois-Suomen vaalipiiristä ja sosiaalidemokraattien kansanedustaja ensimmäistä kautta.  Äitini on kasvattanut minut yksin 6. luokasta alkaen, jolloin Isän ja äidin tiet erosivat.
Julia Ståhle rkp
Olen Espoosta Länsi-Uudenmaalta. Olen itse yksinhuoltaja.  Mieheni kuoli viime vuonna, josta alkaen olen huolehtinut yksin 6-vuotiasta pojastani.
Sofia Virta Vihr Otan alkuun osaa Julian menetykseen.  Olen Vihreiden I kauden kansanedustaja Varsinais-Suomen vaalipiiristä. Olen kolmivuotiaan yksinhuoltaja.
Mimosa Helander Kd Varsinais-Suomen vaalipiiristä piirin pj. Olen itse ollut yksinhuoltaja melkein aina. Synnytin 1990 esikoiseni.  Mies oli rekkakuski, jonka kanssa olimme vain vähän aikaa yhdessä. Tapasin uuden miesystävän ja Cecilia syntyi 2002.  Oli vakavaa lähisuhdeväkivaltaa.  Oli pakko lähteä. Olin kahden lapsen yh.
Mia Laiho
Kok Olen Kokoomuksen kansanedustaja Uudeltamaalta, lääkäri taustaltani.  Olen ollut muutaman vuoden kolmen lapsen yksinhuoltaja.  Vanhin jo tosin opiskelee,  yksi alakoululainen ja yksi yläkoululainen.
Silja Siljasti Kesk
  Olen Vihdistä, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuevaaliehdokas.  Olen Annika Saarikon erityisavustajana ja vastaan siellä korona-asioista.  Olen ollut VL:n hallituksen varapuheenjohtajana viimeiset neljä vuotta.  Isäni on kasvattanut minut 12-vuotiaasta asti yksin.  Minut ja veljeni.  Olimme kolmestaan.

Juontaja: Teillä on erilaisia näkemyksiä, mutta samalla te kaikki te ymmärrätte henkilökohtaisten kokemustenne avulla, mistä yksinhuoltajuudessa on kysymys. Yksinhuoltajien työttömyysaste on noussut sosiaaliturvan laskiessa. Yksinhuoltajilla on myös useammin pätkätöitä ja osa-aikatöitä kuin muilla. Ja se on helpompi menettää. Työttömyysaste on kaksinkertainen verrattuna muuhun väestöön.

2)Miten voi tukea yksinhuoltajien työllistymistä hyvinvointipalveluilla?

Silja Siljasti Kesk Hyvinvointialueillehan ei työllistyminen vielä tässä ensimmäisessä soteuudistusvaiheessa  kuulu.  Keskusta ajaa elinvoimaisuuden kehittämistä, alueen yrittäjyyden vahvistaminen ja työllistymisen vahvistuminen on toki tavoitteena.   Palvelujen on sovelluttava eri elämänvaiheisiin. Kolmivuorotyöstä huolimatta yhden luukun periaatteen pitää toimia.  Myös varhaiskasvatus ja koulutus jäävät edelleen kuntiin.  Ne kuroutuvat yhteen perhekeskusten ja neuvoloiden sotepalvelujen näkökulmasta.

Mia Laiho Kok Tämä liittyy myös varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, mutta myös hyvinvointialueille siirtyviin perhepalveluihin, jotka auttavat perheitä jaksamaan arjessa ja terveydenhoidon palveluihin, esim. hoitoon hakeutumisaikoihin. Miten saadaan perhepalvelut soveltumaan nykyiseen työelämään, joka on laajentunut  iltaan ja yöhön.

Mimosa Helander Kd Tällä hetkellä nämä eivät kuulu hyvinvointialueille, mutta meille on tärkeää, että kolmannen sektorin pitää tulla mukaan niin, että se tukee työllistymistä ja työssäoloa. Erityislapsen vanhempaa ei saa pompotella palvelusta toiseen, vaan ne tulee järjestää yhden luukun periaatteella.  Päivähoidon tulee olla helpompaa vuorotyöntekijöille. Pirstalaisuutta on vähennettävä ja yhteistyötä tiivistettävä ja tuettava kolmatta sektoria.

Sofia Virta Vihr Monimuotoisuus tulisi huomioida nykyistä paremmin.  Palveluja kehitetään niin, että ne huomioivat perheiden monimuotoisuuden.  Neuvolan tulee olla avoinna viikonloppuisin ja myös etänä. Kuntiin jäävät vuorohoito, aamu- ja iltapäivätoiminta.  Vammaispalvelut ovat hyvinvointialueilla ja samoin kotipalvelut.  Sairastuneen vanhemman pitää saada lastenhoitoa myös oman hoitonsa ajaksi.

Julia Ståhle Rkp Matalan kynnyksen palveluita, järjestökentän nosto oli hyvä. Haluan nostaa tiedon tason olemassa olevista palveluista.  Tiedätkö, mitä on olemassa ja mistä?

Niina Malm Sd Minulla on kytkös ensi- ja turvakodin Imatran turvataloon.  Sen johtaja muistuttaa kotipalvelun tarpeesta.  Sitä on saatava kotiin helposti.  Itse vein autolla 40 minuutin ajan lapsia kahteen eri päiväkotiin kun mieheni oli matkoilla.  Työelämän on muututtava joustavaksi. 6 h työpäivä tai 4-päiväinen työviikko ovat mielestäni realistisia.  Yhteiskunta, kunta ja koulut voivat tukea sitä, että kouluissa harrastetaan vaikka yhtenä päivänä viikossa.  Se helpottaa vanhempia, kun lapsia ei tarvitse viedä harrastuksiin, jotka ovat oikeasti ilmaisia perheelle.

Juontaja: Pienperheyhdistyksen jäsenten mielestä on tärkeää, että palvelut ovat eri kellon aikoina, lähellä ja tiedon on oltava saatavissa helposti.  Tiedon tulee olla hajautettuna.

3)Miten soteuudistus parantaa arkea, vai parantaako se?

Sofia Virta Vihr Pyrkimyksenä lienee, että palveluja on saatavilla ja yksi tavoite on myös, ettei  sotekustannusten kasvu nouse. Ei leikata, mutta kun väestö vanhenee, niin palveluista on tehtävä vaikuttavampia. Palvelut kootaan yhteen ja johdetaan tiedolla. Silloin yhden vanhemman perheiden tilanne paranee. Seurataan lapsibudjetointia eli seurataan tilannetta. Uskaltaisin luvata, että tulevaisuudessa, jos menee mihin tahansa palveluun, niin tulee kohdelluksi samoin kuin muitakin perheitä, vaikkei minulla olekaan sitä toista aikuista perheessäni. Ja että saisin palveluja samoin kuin muut.

Mimosa Helander Kd Jokaisen perheen avun pyyntö on otettava vakavasti ja matalalla kynnyksellä.  Neuvolan on pysyttävä lähellä. Kellonajat ovat tärkeitä.  Isoin apu pitää antaa jaksamiseen.  Kotipalvelun kynnyksen on oltava matala.  Kuraattorin ja kouluterveyshoitajien tulee kohdella lapsia tasa-arvoisesti.  Ei sanota, että et saa palvelua, kun olet yksinhuoltajan lapsi.  Sitä on edelleenkin. Epätasa-arvoon pitää puuttua.  Jokainen on tasavertainen ja jokaisella on mahdollisuus kaikkiin palveluihin.  Tiedottaminen on tärkeää.  Ennalta ehkäiseminen, hyvä turvallinen arki ja sen tukeminen ovat tärkeimpiä.

Mia Laiho Kok Järjestämisvastuun siirtäminen hyvinvointialueille on hallinnollinen muutos, jolloin palvelujen ei tulisi heikentyä. Palvelujen toteuttamisella on vaaleissa valituilla suuri rooli. Sosiaali- ja terveyskeskukset tulee saada saman katon alta, mutta  liputan myös lähipalvelujen puolesta.  Neuvolaan lähteminen voi jo olla iso ponnistus. Tarvitaan moniammatillista otetta. Kuraattorit ja psykologit jäävät nyt kuntiin ja kouluihin.  Kouluongelmiin pitää puuttua nopeasti, mikä tukee myös vanhemmuutta.  Viranomaisyhteistyö on tärkeää, kun ajatellaan vaikka koulukotia, sotejärjestelmää jne.   Sen tulee tukea vanhempaa ja lasta.

Silja Silvasti Kesk Ajattelin siltä kannalta, että jos järjestäjä on suurempi, niin saadaan moniammatillista toimintaa myös lapsiperheille.  Koulupsykologit siirtyvät kyllä hyvinvointialueille. Palvelupolku kouluterveydenhoitajalta kuraattorille ja psykologille syntyy helpommin, kun ollaan samassa organisaatiossa.  Hyvinvointialueilla on mahdollisuus ottaa hyviä uusia menetelmiä. Pohjois-Pohjanmaalla on saatu hyviä tuloksia Lapset puheeksi -menetelmällä.  Aina kun vanhempi sairastuu, niin kysytään, onko sinulla lapsia ja miten heidän tilanteensa järjestetään sairastumisen yhteydessä. Tämä on tärkeää etenkin yhden vanhemman perheissä.

Niina Malm sd Silja veikin jo ajatukseni. Korostan kuitenkin, että kun saadaan enemmän palveluja ja ihmisiä yhteen niin kuin meillä Eksote -alueella, niin se takaa monipuolisimmat palvelut, joita voidaan paremmin myös käyttää. Auto joka jakaa rokotteita ja mittaa verenpaineita on esimerkki tästä. Palvelujen tulee mennä asiakkaan luokse.  Nyt rahat on mennyt erityissairaanhoidolle, mikä on kallista, niin vahvistetaankin perusterveydenhoitoa.  Pakko mainostaa, että meillä Imatralla on neuvola koulukeskuksessa, jossa on kuraattorit, koulupsykologi ja neuvolapalvelut.  Me saatiin myös psyykkarit eli psyykkiset sairaanhoitajat jokaiseen kouluun.  He kuulostelevat tilanteita ja tuovat niitä esiin opettajille ja vanhemmille. Meillä oli vakava väkivaltatapaus, jota voitiin alkaa heti hoitaa. Ei tarvitse yrittää ryömiä etsimään apua, vaan joku tulee luoksesi.

Julia Ståhle Rkp Kyllä tämä mahdollistaa paremman moniammatillisen yhteistyön.  Neuvola, kotipalvelu ja muu ennaltaehkäisevä toiminta toimii paremmin, kun kaikki toimii yhdessä moniammatillisesti.  Samalla perheellä on usein monialaisia ongelmia, joihin tarvitaan monia ammattilaisia. On myös luotava uusia malleja uudistuksen yhteydessä esimerkiksi huomioitava monimuotoiset perheet ja mitä he tarvitsevat eri tilanteissa.

4) Miten varmistat tasavertaisuuden koko hyvinvointialueen alueella.

Silja Silvasti Kesk Keskusta on vaaliohjelmassaan nostanut tärkeimmäksi lähipalvelut.  Joka hyvinvointialueella pitää olla vähintään yksi soteasema.  Tätä on pidetty populismina.  Minä olen eri mieltä.  Soteasemat voivat olla erikokoisia.  Jollain asemalla on vain sairaanhoitaja ja toisessa kokonainen moniammatillinen tiimi.

Niina Malm sd luonnolliset kumppanuudet kannattaa hyödyntää.  Suomi on järjestöjen luvattu maa; Suomessa järjestöt vastaavat monista palveluista, joita ei aina muisteta. Uskon siihen, että lähipalvelut voidaan järjestää tavalla tai toisella. Ne voi olla digi- tai liikkuvia palveluja.  Näille pitää olla vaihtoehtoja.

Julia Ståhle Rkp Ajattelen kyllä, että jatkossakin on lähipalvelut. Erityissairaanhoitoa voidaan keskittää.  Tärkeätä minulle on myös saada suomeksi ja ruotsiksi terveydenhoitopalveluja.  Olisi hyvä saada puhua terveydestään ja lapsen terveydestä omalla äidinkielellään.

Sofia Virta Vihr Haluaisin, että palveluja olisi joka kunnassa, meillä ei nyt ole, mutta se ei ole realistista. Soteasema kyllä löytyy kunnasta, mutta mitkä palvelut siellä on?  Miten turvataan palvelut, jos siellä on vain yksi hoitaja?  Toisaalla taas on lääkärit yms. Tämä ei ole yhdenvertaisuutta. Asukkailta tulee kysyä, mitä he haluavat priorisoida. Seinät ei auta ketään, vaan ammattilaiset.

Mimosa Helander Kd Itse lähdin politiikkaan juuri siitä syystä, että palvelut saadaan kaikkialle eli huonot johtajat ulos.  Avain on hyvä, osaava johtajuus. Me ei saatu apua, lapseni on yläkerrassa Taivaan Isän luona juuri siksi, ettemme saaneet ajoissa apua. Johtajan on kuunneltava koko prosessi läpi, pitää osata johtaa, delegoida ja kuunnella kunnolla ja hyvä strategiatiimi.  Huonot johtajat ulos. Ei epätasa-arvoa.

Mia Laiho Kok Oppilashuollot ovat olleet kouluissa, mutta nyt kuraattorit ja psykologit siirtyvät hyvinvointialueille.  Nyt pitää varmistaa, että he pysyvät siellä kouluissa, vaikka hallinnollisesti siirtyvätkin hyvinvointialueille.  Uudistuksessa ei saa tätä muuttaa.  Heidän pitää olla lähellä oppilaita.  Tämä tarkoittaa keskittämistä.  Niitä palveluja, joita tarvitaan usein, pitää olla lähellä.

5) Miten varmistaisit järjestöjen toimintaedellytykset? 

Mia Laiho Kok Järjestöavustukset ovat muutoksessa. Siellä tehdään paljon tärkeää työtä, jotka tukevat perheitä. Itse toimin Lasten liiton puheenjohtajana.  Jatkossakin tarvitaan hyvinvointialueille matalankynnyksen palveluita. Nämä palvelut kohdistuvat juuri pienituloisten perheiden palveluihin. Miten palvelut jakautuvat paikallisesti ja miten valtakunnallisesti – tämä on iso kysymys.

Silja Silvasti Kesk Tässä on kaksi eri näkökulmaa:
1) Valtakunnallisten järjestöjen Veikkausrahoitus on saatava ratkaistua kestävästi.  Avustussummaa ei pidä joutua jännittämään joka vuosi, minkälaisen budjetin voi seuraavaksi vuodeksi tehdä.  Olen itse Väestöliiton hallitusluottamustoimija. Toivottavasti parlamentaarinen työryhmä saa lähiaikoina tehtyä ratkaisun.

2) Alusta alkaen järjestöjen tulee olla mukana hyvinvointialueita rakennettaessa. Miten muuten voi tietää mitä palveluita alueilla on.

Niina Malm Sd Ei ole hyvä vastata Siljan jälkeen, kun hän vie minunkin perustelut.  Kun kunta rahoittaa järjestöjä, niin heiltä odotetaan toimintaa: vanhuksia tai kehitysvammaisia viedään jääkiekkopeliin jne. Järjestöjen rooli on tosi tärkeä.  Pitää tietää, mitä järjestöjä on ja mitä palveluita.  Hankintaosaamista vaaditaan tulevilta päättäjiltä.

Julia Ståhl Rkp Järjestöjen rooli on keskeinen.  Siellä on palveluja, joita muilla ei ole. Olisi tärkeää, että järjestöt ovat mukana muodostamassa hyvinvointialueita. Tiedetään, mitä palveluja on ja mitä järjestöjä.

Sofia Virta Vihr Palvelujen vaikuttavuuden ja toimivuuden näkökulmasta.  Julkinen sektori ei arvosta riittävästi järjestöjä.  Tämä on asennekysymys.  Aluksi pitää selvittää ketä toimijoita, mitä palveluja järjestöillä on alueella. On tärkeää, että järjestöillä ja kunnalla olisi yhteistyöelin.

Mimosa Helander Kd Strategiaan pitää kirjata järjestöjen rooli.  Pitää luoda yhteistyölle rakenteet. Ei saa jättää hyödyntämättä järjestöjen tärkeää roolia. Veikkaus tuo lieveilmiöitä, joista emme pidä.  Järjestöt tarvitsevat kuitenkin rahaa valtiolta.  Eriarvoistuminen on kasvanut.


6)Mitä tehdä lapsiperheköyhyydelle? Miten se saadaan poistetuksi? Varhaislapsuudessa alle 2-vuotiaana koettu köyhyys vaikuttaa ihmisen kehitykseen eniten. Yhden vanhemman perheistä viidesosa saa toimeentulotukea, asumistukea vajaa puolet. Yksinhuoltajaperheet ovat köyhyysriskissä.  Mitä teidän puolueenne päättäjät hyvinvointialueella voi tehdä lapsiperheköyhyyden lopettamiseksi?

Julia Ståhl Rkp Lapsiperheköyhyyden poistaminen edellyttää monen tason muutoksia myös hyvinvointialueiden ulkopuolella.  Pitää mahdollistaa myös yksinhuoltajilla mahdollisuus käyttää palveluja ja saada niitä helposti ja saada niistä tietoja.  Terveys ja työnteko eivät sulje pois toisiaan. Pitää voida mennä neuvolaan ilman, että työnteko kärsi, vaikkei toista puolisoa olekaan. Palvelujen aukioloaikaa pitää laajentaa.

Niina Malm Sd Ikuisuusaihe, josta emme näytä pääsevän eroon.  Se puhuttaa meitä enemmän ja enemmän.  Se on myös periytyvää, miten katkaista kierre?  Työelämän tulee olla joustavaa ja  pitää pystyä yhdistämään työ- ja perhe-elämä.  Pitää olla myös työtä ja palkalla pitää tulla toimeen, mitkä eivät ole hyvinvointialueen tehtävä.

Hallituskaudella on kyllä tehty oppivelvollisuuden laajentaminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, jotka  ovat tärkeitä. Nämä eivät auta kuitenkaan alle 2-vuotiaiden lasten tilanteeseen. Olen huolissani siitä, että meillä on sukupolvesta toiseen periytyvää köyhyyttä.  Kun menee huonosti, pitää voida luottaa, että taloudellisesti selviää.  Kukaan ei saa jäädä köyhyyteen. Meillä on vanhempia, jotka siirtävät köyhyyskokemuksiaan lapsilleen. Muistan 80-luvun alun lapsena 90-luvun laman draaman. Vanhemmille piti tehdä hyvinvointineuvola, jossa opetettiin, että lapsille pitää antaa aamupala.  Silloin elämä oli mennyt jo varhain raiteiltaan! Se ei ole näiden vanhempien vika eikä lasten vika.

Silja Silvasti Kesk Hallitus on selvittänyt kahden kodin lasten vanhempien asemaa.  Kahden kodin lasten vanhemmista vain toinen vanhempi saa asumistukea.   Tämä itsessään luo köyhyyttä.  Eikö yhteiskunnan pitäisi tukea sitä, että lapsella on mahdollisuus pitää yhteyttä kumpaankin vanhempaansa.  Myös koulukyydit pitää olla mahdollisia kummastakin kodista, työttömyysturvan huoltajalisät pitää maksaa kummallekin vanhemmalle, jotta lapsella on aina mahdollisuus pitää yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Hallitus on sitoutuneet EU-sopimuksella vähentämään lapsiköyhyyttä 33 %:lla. Hallitus on jo matkalla lapsiperheiden pienituloisuuden puolittamiseen.

Mia Laiho Kok Lapsiperheköyhyys liittyy työllisyyteen ja yksinhuoltajilla on työllisyys matalampi. Perheen ja työn yhdistämisen pitäisi olla sujuvaa. Asumiskustannukset ja pienet palkat liittyvät lapsiperheköyhyyteen myös. Miten huomioida yksinhuoltajaa sosiaaliturvan järjestämisessä, koska hän maksaa kaikki kulut yksin?  Mielenterveyspalvelut pitää olla helpommin tavoitettavissa, kannatamme terapiatakuuta. Pitää olla kannattavaa käydä töissä. Kerho- ja harrastusmaksut kuormittavat myös vanhempaa.

Mimosa Helander Kd Puolueemme pitää tärkeänä eriarvoisuuden pysäyttämistä. Jokainen on yhtä tärkeä.  Yritämme saada vanhemmille oikeuden vauvarahaan, joka ei maksa paljon, mutta on iso raha pienituloiselle. Me ollaan arjessa vanhemman tukena. Yksinhuoltaja voi myös viedä lapsen päiväkotiin lyhyeksi aikaa menettämättä ihan kaikkea kotihoidon tukea. Nämä muutokset voi tehdä valtio.  Kun yksinhuoltaja jaksaa paremmin, hän jaksaa olla myös töissä ja työllistyy helpommin.  Ohjaamme myös diakonille ja kirkolle pienituloiset. Näistä ei yleensä tiedetä. Avun saanti pitää olla yksinkertaista ja helppoa.

Sofia Virta Vihr Tärkeä kysymys ja jos olisi kyse eduskuntavaaleista, puhuttaisiin tulonsiirroista ja lapsilisän kohottamisesta, kuntavaaleissa työllisyydestä.  Myös hyvinvointialueiden palvelujen toimivuus vaikuttaa valtavasti kuinka hyvin voidaan käydä töissä kun ero koskettaa perhettä, iso myrsky on päällä ja kenties muutetaan asuntoa. Toimivatko eropalvelut, saadaanko vaikka valvotut tapaamiset pyörimään? Onko siellä resursseja riittävästi?  Tämä vaikuttaa myös opiskeluun tai työssäkäyntiin. Toimiiko vammaispalvelujen tuetut lomajaksot ja voiko vanhempi hetken hengähtää tai tehdä sen viikonlopun töitä yrittäjänä, kun tietää, että lapsi on hyvässä hoidossa? Kuinka pidämme omaishoitajista huolta? Mielenterveysongelmat aiheuttavat eniten työkyvyttömyyttä. Miten mielenterveys ja päihdepalvelut toimivat?  Voi olla perheväkivaltaa, traumatisoitumista, voi kokea menetyksen. Saako vanhempi tuen, jotta pysyy työkykyisenä tai mahdollisimman pian palaa työelämään? Toimiiko lastensuojelu ajoissa, miten saadaan palvelun mörköleima pois? Se ei tarkoita epäonnistumista vanhempana eikä häpeää.

 

7)  Miksi kannattaa äänestää?

Mimosa Helander Kd Kaikkein tärkeintä meille on elämä. Hyvinvointialueilla pidetään huolta meidän kaikkien hyvinvoinnista. Tämä on iso asia, joka tulee vaikuttamaan meidän kaikkien hyvinvointiin. Se on elämän asia, meidän kaikkien elämän asia.

Julia Ståhl Rkp Nämä on tärkeät vaalit.  Nyt voi vaikuttaa siihen, millaiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut meillä tulee olemaan omassa lähiympäristössä. Pääset itse vaikuttamaan niihin.

Silja Silvasti Kesk Nyt jaetaan yli 20 miljardia euroa rahaa ja rahan saajalla hätä on suurin ja kyky toimia heikoin. Jokaista pitäisi kiinnostaa etenkin, kun sen saa heikoimmilla oleva ihminen.

Mia Laiho Kok Nämä ovat tärkeät vaalit, koska jokainen meistä käyttää sotepalveluja ja mukana on myös turvallisuuspalveluja.  Tuleeko paloauto, ambulanssi hädän hetkellä? Millä tavalla nämä rahat käytetään niin, että ne hyödyttävät palveluja eikä mene hallintoon. Kaikkien kannattaa aktivoitua ja äänestää.

Sofia Virta Vihr Lapset eivät voi äänestää, mutta me aikuiset voidaan. Tärkeätä on puolustaa hyvää, turvallisuutta lapsuutta ja nuoruutta. Hyvä lapsuus tuntuu itsestään selvältä, jota ne eivät ole. Äänestä lasten puolesta!

Niina Malm Sd Näissä vaaleissa päätetään niistä asioista, joista aina halutaan vaaleissa keskustella oli sitten kyseessä kunta-, eduskunta-, presidentin- tai EU-vaalit niin aina halutaan keskustella terveydenhuollosta ja sosiaaliturvan tilasta.  Nyt on juuri näille keskusteluille vaalit eli päätetään sotesta ja terveydenhuollosta.  Nyt on äänestettävä. Myös se, että omat vanhemmat voivat hyvin, auttaa  jaksamaan vanhempaa työllistymään ja yhdistämään työtä ja perhe-elämää.