Mikä ihmeen yhteishuolto?
Vanhemmuutta ei välttämättä jaeta käytännössä, vaikka lapsi olisi yhteishuollossa. Toisaalta yhteishuoltajuus saattaa toteutua hyvinkin, vaikka lapsi olisi yksinhuollossa. Keskeistä ei yleensä olekaan lapsen huoltomuoto, vaan se, miten muualla asuva vanhempi tapaa lastaan. Yhteishuolto ei myöskään poista elatusvelvollisuutta, vaan lapselle syntyy oikeus saada elatusapua vanhemmaltaan heti kun hän asuu virallisesti eri osoitteissa.
Yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat päättävät yhdessä:
- lapsensa nimestä
- passista
- asuinpaikasta
- uskontokunnasta
- äidinkielestä
- koulumuodosta
- terveydenhuollon toimenpiteistä
- lapsen omaisuuden käytöstä
- harrastuksista
Yhteishuollossa kummallakin huoltajalla on myös oikeus saada tietoja lapsestaan viranomaisilta, mm. päivähoidosta, lääkäriltä, opettajilta ja poliisilta. Mikäli lähivanhempi kuolee, lapsi voidaan siirtää toiselle yhteishuoltajalle. Myös lapsen perimän omaisuuden hallinta siirtyy uudelle lähivanhemmalle.
Yhteishuolto sekoitetaan usein lapsen vuoroasumiseen, jolla tarkoitetaan lapsen laajoja tapaamisia. Lapsella on silloin virallinen asuinpaikka lähivanhempansa luona ja kun hän oleskelee toisen vanhempansa luonna, hän viranomaisten näkökulmasta toteuttaa tapaamisoikeuttaan. Lapsen oleskelu kummankin vanhemman luona on yleistynyt. THLn selvityksen mukaan (2018) mukaan 20 % vanhemmista on laatinut vahvistetun sopimuksen lapsen laajoista tapaamisista. Tämä tapaamismuoto on tutkimuksissa havaittu kaikkein muuttuvimmaksi. Tapaamiset toisen vanhemman luona vähenee usein ajan myötä.
Lapsen huolto- ja tapaamislain uudistuksen myötä vanhemmat voivat yksin- ja yhteishuollon valita myös vuoroasumisen, jolloin lapsi asuu vähintään 40 % kummankin vanhempansa luona. Kuitenkin edelleen lapsella on vain yksi osoite. Se on jommankumman lapsen vanhemman luona. Uutta on se, että tässä vuodesta 2019 voimaan astuneessa vuoroasumisessa myös lähivanhemmalle voidaan määrätä maksamaan elatusapua etävanhemmalle, mikäli vanhempien välillä on huomattava elintasoero. Yleensä elatusapu voidaan määrätä vain etävanhemmalle. Liitto uskoo, että tulevaisuudessa osassa sosiaalietuuksia huomioidaan lapsen vuoroasuminen. Kiireellisintä olisi se, että etävanhempi saisi huomioida asumistuessaan vuoroasuvan lapsen. Se ei siis kuitenkaan edelleenkään ole vielä mahdollista.
Yhteishuolto tehtäväjakomääräyksin
Vanhemmat voivat myös valita yhteishuollon, jossa tuomioistuin määrää huoltajien tehtävien jaosta. Uuden lain mukaan vanhemmat voivat myös sopia tehtävien jaosta mikäli he ovat asiasta yksimielisiä ja vahvistuttaa työnjaon lastenvalvojalla. Esimerkiksi voidaan määrätä, että lähihuoltaja päättää muista asioista paitsi lapsen nimen muuttamisesta, jonka vanhemmat päättävät yhdessä. Tai lapsen kanssa asuva vanhempi voi päättää yksin lapsen asuinpaikasta, mutta muista asioista päätetään yhdessä. Tämä huoltomuoto pitää aina vahvistuttaa tuomioistuimessa. Lapsen biologisten vanhempien sijasta tai ohelle tuomioistuin voi vahvistaa muitakin huoltajia. Joskus esimerkiksi isovanhempi tai muu läheinen voi olla tällainen oheishuoltaja.
Yksinhuolto on joskus paikallaan
Jos vanhempien kiistat ovat jatkuvia, ja etenkin, jos kiistaa on sellaisista asioista, joista huoltajien pitäisi päättää yhdessä, yksinhuolto saattaa rauhoittaa lapsen elämän.
Yksinhuolto on useimmiten paras ratkaisu vanhemmille, joiden suhteessa on esiintynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa, päihdeongelmia, sairalloista mustasukkaisuutta, työnarkomaniaa tai muita addiktioita.
On myös muistettava, ettei yksinhuolto sulje tapaajavanhempaa pois lapsen elämästä, sillä vanhemmuus toteutuu lapsen ja vanhemman tapaamisissa, jotka voivat olla hyvinkin tiheitä ja kestoltaan pitkiä. Kiistatilanteissa kuitenkin yksinhuolto osoittaa selkeästi kumman vanhemman näkökulma toteutuu.
Vanhempien pitkä välimatka voi myös olla käytännöllinen syy yksinhuoltajuuteen. Jos toinen vanhemmista asuu ulkomailla, yksinhuolto tai yhteishuolto tehtävänjako määräyksin on lapsen turvallisuudenkin kannalta järkevä huoltomuoto.