Liitto vaatii lisäämään § 10 pykälän ensimmäiseen momentin loppuun lauseen:
”Erityisesti tuomioistuimen on varmistettava, ettei lapsi tule kohtamaan väkivaltaa itseään eikä toista perheenjäsentänsä kohtaan”. Liiton mukaan hallinnollinen tutkinto on riittämätön varsinaisen tuomioistuimen huoltokiistan asiantuntija-avustajalle. Tuomioistuinsovittelukokeilun raportissa nousi esiin, että mukana olleet asiantuntija-avustajat kokivat puutteita lapsen kasvun ja kehityksen tuntemuksessaan.
Varsinaisissa tuomioistuinkäsittelyissä käytettyjä asiantuntija-avustajan pätevyyttä tulisi tiukentaa YVPL:n mukaan käräjätuomarille pitää antaa oikeus käyttää asiantuntija-avustajaa harkintansa mukaan myös varsinaisissa tuomioistuinkäsittelyissä tuomioistuinsovittelujen lisäksi. Esityksen mukaan asiantuntija-avustajaa voitaisiinkin käyttää myös varsinaisissa huoltokiistan tuomioistuinkäsittelyissä, mutta vain lapsen kuulemiseen tuomioistuinkäsittelyn aikana. Pettymyksenä on myös se, ettei asiantuntijan pätevyysvaatimuksia esitetty tiukennettavaksi huolto- ja tapaamiskiistojen varsinaisissa tuomioistuinkäsittelyissä.
YVPL on havainnut, että usein pitkittyneissä tuomioistuinkiistoissa kummatkin vanhemmat esittävät väitteitä, joiden mukaan toinen vanhempi estää lapsen kehitystä. Vain psykologilla on oikeus tehdä varsinaisia lapsen kehitysarvioita (Psykologilaki). Myös YVPL:n asiakkaina olevat huoltokiistaa käyvät vanhemmat pitävät keskeisinä psykologipalvelujen merkitystä huoltokiistan ratkeamiselle. YVPL suhtautuukin epäillen hallinnollisen tutkinnon riittävyyteen huoltokiistan asiantuntija-avustajantehtävän hoitamiseen, vaikka siihen sisältyisikin pitkä lisäkurssi lapsen kasvusta ja kehityksestä.
Myös Tuomioistuinsovittelukokeilun raportissa (Asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelun seurantaryhmän loppuraportti, Selvityksiä ja ohjeita 12/ 2016, Oikeusministeriö) tuli esiin, että tuomioistuinsovitteluissa mukana olleet asiantuntija-avustajat nimenomaan kokivat puutteita lapsen kasvun ja kehityksen tuntemuksessaan.
Asiantuntija-avustajan käyttö myös lyhentäisi tuomioistuinkäsittelyä ratkaisevasti eikä tuomioistuin ehkä tarvitsisikaan esitettyä oikeutta asetta määräaikoja selvitykselle. Olosuhdeselvityksen saaminen sosiaalitoimelta kestää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan keskimäärin kuusi kuukautta ja enimmillään jopa kaksi vuotta (Litmala, Marjukka, Valkama, Elisa Lapsen huoltoriidat käräjäoikeudessa, Optula 2006).
Asiantuntija-avustaja sen sijaan voisi aloittaa selvityksen tekemisen jo valmistelevassa käsittelyssä ja työskennellä koko väliaikaismääräyksen ajan, jolloin käräjätuomarilla olisi käytettävissä oleellista tietoa perheen tilanteesta jo viimeistään kolmessa kuukaudessa. Menettely ei kuitenkaan maksaisi veronmaksajille nykyistä enempää, koska samalla säästyisi sosiaalitoimen selvitystyö. Jos asiantuntija-avustajia käytetään vain haastavimmissa kiistoissa, ei väitetty psykologien vähäisyyskään liene peruste olla heitä käyttämättä.
1 § Lapsen huolto
Esityksen mukaan huoltajat eivät saa itse käyttää väkivaltaa kasvatuksessa ja tämän lisäksi heidän tulee huolehtia, ettei kukaan muukaan käytä. Jälkimäinen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että pitkään väkivallan uhrina ollut henkilö saa itsekin syytteen siitä, ettei ole tehnyt väkivallan harjoittajasta rikosilmoitusta. Tutkimusten mukaan yksikin pahoinpitely voi traumatisoida uhrin niin, ettei hän enää henkisesti kykene ilmoituksen tekemisiin.
5 a § Ilmoitus aiotusta muutosta
Molempien vanhempien velvollisuus ilmoittaa toiselle vanhemmalle muutostaan silloin kun lapsen tapaamisista on sovittu tai niistä on tuomioistuimen päätös, on hyväksyttävää. Kolme kuukautta on kuitenkin joissakin tilanteissa liian pitkä aika ennakoida omaa muuttoa. Tämän vuoksi YVPL esittääkin lisäyksen sivulle 52, toiseen kappaleeseen: ”Perusteltuna syynä voidaan pitää työ- tai opiskelupaikan tai työnantajan työpisteen vaihtumista, sillä TE -toimisto voi jopa velvoittaa tähän karenssin uhalla. Myös perhesuhteet voivat olla tällaisena perusteena, kuten omaishoitajana toimiminen toisella paikkakunnalla asuvalle omaiselle tai lapsen hoitoavun saaminen.”
7 b § Vastuu tapaamiskustannuksista on määriteltävä elatusapua päätettäessä
Esityksen mukaan tapaamiskustannukset voitaisiin tulevaisuudessa määritellä tapaamissopimuksessa elatuspäätöksestä irrallaan. Lapsen tapaamiskulut kuitenkin huomioidaan jo lapsen elatusapulaskelmassa kummankin vanhemman elatuskykyä vähentävänä tekijänä: 1) 120 euroa ylittävistä tapaamisten matkakuluista huomioidaan enintään 120 euroa. 2) Lisäksi lopullisesta elatusavusta vähennetään lapsesta aiheutuvia elinkustannuksia ns. luonapitovähennyksenä. Jos tapaamiskulut on jo määrätty elatussopimuksessa, tuleeko ne huomioida vielä tapaamissopimuksessakin? On huomioitava myös, ettei lähivanhemmalle makseta toimeentulotukea lapsen tapaamiskuluihin, vaan ainoastaan etävanhemmalle. (http://www.kela.fi/toimeentulotuki-lapsen-tapaamisesta-aiheutuvat-menot). YVPL esittää, että sen sijaan, että tapaamissopimukseen lisätään matkakulujen maksamista, laskelman matkakulujen ylärajaa korotetaan vastaamaan todellisia matkakuluja.
9 b § Tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvotut vaihdot
YVPL esittää, että valvottuihin tapaamisiin ja vaihtoihin lisätään mahdollisuus päihdetestaukseen. Perusteluna on se, että joskus tapaamisen haasteet esiintyvät vain tapaajan päihtymyksen aikana, kun taas muulloin tapaamiset onnistuvat hyvin.
10 § Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen
Liitto vaatii lisäämään § 10 pykälän ensimmäiseen momentin loppuun lauseen:
”Tuomioistuimen on varmistettava, ettei lapsi tule kohtamaan väkivaltaa itseään
eikä toista perheenjäsentänsä kohtaan”.
Lisäksi liitto esittää, että kun tuomioistuin käyttää tarkoitukseen suunniteltuja väkivallan uhka-analyysiä arvioidessaan vanhemman mahdollisuutta käyttää väkivaltaa puolisoaan ja lastaan kohtaan.
15 a § Lapsen kuuleminen tuomioistuimessa
YVPL esittää lisäyksen: Lapsen kuulemisen yhteydessä pitää olla mahdollisuus käyttää myös videointia äänitallenteiden lisäksi kuten Lapsen oikeuksien komiteakin suosittelee Suomelle v. 2011 (http://formin.finland.fi/). Mietinnön esityksessä mainitaan kuitenkin vain äänitallenteet. Lapsi voi kuitenkin ilmaista itseään myös eleillään esimerkiksi voimakasta vastustusta tai myöntämistä ja olla kuitenkin ääneti.