Perheiden monimuotoisuuden huomioiva kunta ja hyvinvointialue lisää kaikkien asukkaidensa hyvinvointia sekä ennaltaehkäisee ongelmia sekä kustannuksia.
Hyvinvointialuetavoitteet:
1. Lapsivaikutuksia arvioidaan osana hyvinvointialueen päätöksentekoa
Lapsivaikutusten arviointia on tehtävä osana kaikkea hyvinvointialueen päätöksentekoa ja huomioida päätöksenteossa lasten ja perheiden moninaisuus.
Lapsia ja nuoria on kuultava ja osallistettava osana vaikutusten arviointia.
2. Perheiden monimuotoisuus ja muutokset on huomioitava hyvinvointialueen päätöksenteossa, rakenteissa ja käytännöissä
Hyvinvointialueen strategioiden, suunnitelmien ja palveluiden tulee huomioida perhemuotojen ja -tilanteiden moninaisuus sekä erityislapsiperheiden tarpeet. Perheiden monimuotoisuutta on tärkeää seurata saatavilla olevalla tilastotiedolla.
Perheystävällisyys tulee nostaa kriteeriksi hankintoihin ja kilpailutuksiin sekä muistaa omistajaohjauksessa.
Panostaminen ennaltaehkäiseviin palveluihin, oikea-aikainen ja riittävä tuki sekä perhetilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen säästää myös resursseja.
Palvelujen aukioloaikojen on tuettava työn ja eri perhetilanteiden yhteensovittamista. Palveluita on oltava saatavilla myös virka-ajan ulkopuolella. Palvelut tulee löytyä helposti ja palveluohjauksen perheen tarvitsemiin palveluihin toimia.
Hyvinvointialueen on panostettava järjestöyhteistyöhön. Järjestöt voivat täydentää ja tukea julkisia palveluita mm. tarjoamalla vertaistukea ja tietoa palveluiden kehitystyöhön.
Hyvinvointialueen tulee ottaa käyttöön valtakunnallinen sähköinen perhekeskus, joka antaa tukea erilaisiin perhetilanteisiin sekä lapsiperheellistymisen tapoihin.
Perhekeskusten on tärkeää osata neuvoa erilaisissa lapsiperheellistymisen tavoissa ja perhetilanteissa kuten hedelmöityshoidot, itsellinen vanhemmuus, kumppanuusvanhemmuus, adoptio tai sijaisperheeksi ryhtyminen.
Perheitä sekä erikoissairaanhoitoa helpottaa, jos perusterveydenhuollossa on mahdollisuus kirjoittaa erityistä tukea tarvitsevien lasten lääkärintodistuksia diagnooseista, eikä todistuksia tarvitse uusia vuosittain.
3. Lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus on varmistettava
Kotipalvelun on oltava yhdenvertaisesti ja helposti saatavilla koko alueella.
Palvelusta on viestittävä aktiivisesti ja ymmärrettävästi, ja sen tavoittavuutta on arvioitava ja kehitettävä säännöllisesti, jotta kaikenlaiset perheet löytävät tarvitsemansa palvelun piiriin. Varmistetaan, että kaikki yhden vanhemman perheet, myös esimerkiksi etävanhemman perheet tietävät palveluista ja saavat niitä kuten muutkin lapsiperheet. Kielteisten päätösten tulee olla valituskelpoisia.
Kotipalvelun on toimittava perheiden tarpeiden ehdoilla. Palvelumuotoilulla voi edistää palvelun asiakaslähtöisyyttä, riittävyyttä ja oikea-aikaisuutta.
Matalan kynnyksen kotiin tulevaa palvelua on oltava saatavilla tilanteessa, jossa vanhempi on sairastunut ja tarvitsee apua lapsesta huolehtimiseen. Kotipalvelua tulee voida käyttää tarvittaessa myös vanhemman työllistymisen edistämiseen.
4. Lapsi- ja perhepalveluissa on tunnettava yhden vanhemman perheiden erityistarpeet
Työntekijöille on tarjottava täydennyskoulutusta perheiden monimuotoisuudesta, esimerkiksi yhden vanhemman perheistä, erityislapsiperheistä ja erityistä tukea tarvitsevista lapsista.
Neuvolasuunnitelmissa tulee huomioida yksin lasta odottavat.
Eropalveluiden on oltava tarjolla matalalla kynnyksellä ja nopeasti, myös uusperhe-eroissa. Myös lasten tarpeet eroissa on aina kartoitettava ja palveluista kerrotaan vanhemmille ja lapsia ohjataan eri tahojen, myös järjestöjen palveluiden piiriin.
5. Perheoikeudellisten palvelujen resursseja on lisättävä ja lapsen hyvinvointi vanhempien eron jälkeen on nostettava palveluissa keskiöön
Perheoikeudelliset yksiköt ja perheoikeudellisten päätösten täytäntöönpano on keskitettävä hyvinvointialueittain. Lastenvalvojien resurssien on vastattava alueen tarpeeseen. Perheiden on päästävä perheoikeudellisten palvelujen piiriin ennen tilanteen kriisiytymistä.
Perheiden eropalvelut järjestetään kunnan, hyvinvointialueen, seurakunnan ja järjestöjen yhteistyössä. Lasten eropalvelut otetaan aina esille, kun tavataan eroavaa tai eronnutta vanhempaa.
Subjektiivinen oikeus valvottuihin ja tuettuihin tapaamisiin toteutuu käytännössä. Tapaamispaikkoja on riittävästi ja molempien vanhempien matkakulut maksetaan tarvittaessa.
Työntekijöillä on oltava riittävästi tietoa ja työkaluja lapsen osallisuuden edistämiseksi erotilanteissa. Työntekijöillä on oltava riittävästi tietoa lapsen huollon ja tapaamisten sopimisesta silloin, kun kaikki vanhemmat eivät ole lapsen oikeudellisia vanhempia. Työntekijöiden on osattava neuvoa sopimusten tekemisessä myös silloin, kun lapsella on enemmän kuin kaksi huoltajaa.
6. Lasten vuoroasuminen on huomioitava palveluissa
Lasten ja perheiden palvelut, kuten lastensuojelu, kotipalvelu, sosiaalietuudet, vammaispalvelut ja terveydenhuolto on turvattava lapselle ja tämän perheelle molemmissa kodeissa, myös silloin, kun kodit sijaitsevat eri hyvinvointialueilla.
7. Työnantajana hyvinvointialue tukee työn ja eri perhetilanteiden yhteensovittamista
Työnantajana hyvinvointialueen tulee huomioida erilaiset vanhemmuudet, kuten yksinhuoltajat, vuoroasuvan lapsen vanhemmat, etävanhemmat ja bonusvanhemmat.
Työnantajana hyvinvointialueen on huolehdittava riittävästä tuesta perheen kohdatessa esimerkiksi vanhempien eroon liittyviä tai muita kriisejä.
Kuntatavoitteet
- Lapsivaikutuksia arvioidaan osana kunnan päätöksentekoa
Lapsivaikutusten arviointia on tehtävä osana kaikkea kunnan päätöksentekoa ja huomioida arvioinnissa lasten ja perheiden moninaisuus.
Lapsia ja nuoria on kuultava ja osallistettava osana vaikutusten arviointia.
- Kunnan kaikessa päätöksenteossa ja käytännöissä huomioidaan perheiden monimuotoisuus ja perheystävällisyyden lisääminen
Perheiden monimuotoisuus on tärkeää tunnustaa ja muistaa kunnan strategiassa ja muissa toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa, kuten yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Perheiden monimuotoisuutta on syytä seurata saatavilla olevalla tilastotiedolla.
Perheystävällisyys nostetaan kriteeriksi myös hankintoihin ja kilpailutuksiin, ja muistetaan omistajaohjauksessa.
Kunnalla on oltava suunnitelmallista ja säännöllisesti arvioitavaa yhteistyötä hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi.
Kunnan on tärkeää tukea myös taloudellisesti järjestöjen toimintaa, joka edesauttaa erilaisten ihmisten osallisuutta, yhteisöllisyyttä, vertaistukea ja hyvinvointia. Asukkaidensa hyvinvoinnin edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä.
Henkilöstölle kaikilla toimialoilla annetaan mahdollisuus oppia lisää perheiden monimuotoisuudesta, sekä tarkastella omaa työtään ja sen kehittämistä sen näkökulmasta.
Kunnan ja sen kaikkien toimialojen viestinnässä kiinnitetään huomiota erilaisten perheiden ja taustojen näkymiseen ja palvelumuotoiluun eri kohderyhmille.
- Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalle taataan riittävät resurssit
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan monimuotoiset perheet.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta vastaavalle henkilöstölle taataan riittävästi resursseja suunnitelman toteutuksen seurantaan ja kehittämistyöhön yhteistyössä kunnan eri toimialojen, hyvinvointialueen ja erityistä huomiota vaativien ryhmien edustajien ja järjestöjen sekä lasten ja nuorten itsensä kanssa.
- Vuorohoitoa on tarjolla joustavasti ja myös pienille koululaisille
Vuorohoitoa ja pienten koululaisten ilta- ja yöaikaista sekä viikonloppuhoitoa on järjestettävä kuntalaisten tarpeiden mukaisesti. Vuorohoidon tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti yhden vanhemman perheet sekä pienituloiset perheet.
Vuorohoitoa on oltava saatavilla kohtuullisen matkan päässä perheen kotoa, hoitoaikojen on oltava joustavia ja hoidon on oltava maksutonta pienituloisille.
- Aamu-, iltapäivä-, loma- ja harrastustoiminta mahdollistetaan kaikille
Pienten koululaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten aamu-, iltapäivä- ja lomatoimintaa on oltava saatavilla kattavasti, ja tiedonkulku on varmistettava kaikille perheille ja vanhemmille. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut muutetaan tulosidonnaisiksi, ja alimmassa tuloluokassa toiminta on maksutonta. Yhden vanhemman perheiden lapsilla tulee olla erityinen oikeus aamu- iltapäivä ja -lomatoimintaan. Jos lapsi on oikeutettu koulukuljetukseen, ne tulee järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaan.
Perheille, joilla on toiminnassa samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi, on myönnettävä sisarusalennus. Sisarusalennus on myönnettävä myös uusperheille, vaikka lasten virallinen osoite olisi eri.
Kunnan on tärkeää tarjota monipuolista maksutonta harrastustoimintaa ja turvallisia harrastustiloja lapsille, varhaisnuorille ja nuorille.
- Vuoroasuminen ja kaikki lapsen arjen aikuiset muistetaan varhaiskasvatuksessa, koulussa ja muissa palveluissa
Lapsen vuoroasuminen huomioidaan kunnan koulumatkatuessa, koulukyydeissä, oppilaaksiottoalueiden määrittelyssä ja varhaiskasvatuksen palveluissa.
Jos kodit sijaitsevat eri kunnissa, lapsella on oltava oikeus tarvitsemiinsa palveluihin myös etävanhemman kotikunnassa.
Koulussa ja varhaiskasvatuksessa huomioidaan kaikki lapsen kodit ja arkeen kuuluvat aikuiset, ja käytetään heistä lapsen ja perheen käyttämiä termejä. Lapsen liittyvä viestintä on mahdollistettava useammalle kuin kahdelle vanhemmalle.
Turvallinen koulunkäynti ja pääsy oppilashuollon palveluihin on varmistettava kaikkien lasten kohdalla.
- Kuntarakenne- ja liikennesuunnittelu huomioivat perheiden kirjon, ja tukevat lasten ja nuorten itsenäistä liikkumista sekä perheiden kohtaamisia
Kuntarakenne ja liikennesuunnittelu tukevat monenlaisten ihmisten ja perheiden kohtaamisia arjessa, esimerkiksi yhteisten tilojen, maksuttomien tapahtumien ja kaikkia houkuttelevien joukkoliikennevaihtoehtojen kautta.
Suunnittelun tulisi mahdollistaa lasten ja nuorten itsenäinen ja turvallinen liikkuminen esimerkiksi kotien, koulun ja vapaa-ajanpaikkojen välillä. Kulkumahdollisuudet on varmistettava myös etävanhemman kodista.
8. Kunnan tilat ovat käytössä monenlaisille perheille ja niiden lapsille
Kunnalla on tärkeää olla käytössään turvallisemman tilan periaatteet
Kunta tarjoaa kaikenikäisille lapsille, varhaisnuorille ja nuorille riittävästi turvallisia ei-kaupallisia tiloja oleskeluun vapaa-ajalla, sekä ulko- että sisätiloissa, esimerkiksi yhteistyössä järjestöjen ja seurojen kanssa.
Kunta tarjoaa tiloja yhdenvertaisesti, matalalla kynnyksellä ja kustannuksilla esimerkiksi lasten ja nuorten syntymäpäivien ja muiden juhlien järjestämiseen. Kunnan tilat ovat käytettävissä yksityisille ihmisille, yhteisöille sekä järjestöille matalan kynnyksen käytännöillä ja kustannuksilla. Järjestöt täydentävät kunnan palvelutarjontaa ja lisäävät kuntalaisten yhteistoimintaa ja kohtaamisia.
Kunnan tarjoamissa aikuisten palveluissa, harrastustiloissa ja toiminnassa taataan mahdollisuuksien mukaan lasten mukanaolo tai turvallinen tila lapsille.
9. Kunta tukee erilaisia lapsiperheellistymisen tapoja ja perhemuotoja työnantajana sekä työllisyyspalveluissa
Työllisyyspalveluissa on oltava eri perhetilanteissa olevien työllisyyshaasteisiin perehtynyttä henkilöstöä. Työnhaun palveluprosesseja on kehitettävä niin, että niissä ymmärretään monimuotoisia, muuttuvia ja yksilöllisiä perhetilanteita, esimerkiksi yhden vanhemman perheen vanhemman hoivavastuuta tai lapsen vuoroasumisen vaativaa asuinpaikkaa lähellä toista vanhempaa.
Työnantajana kunta tukee henkilöstönsä arjen sujuvuutta eri perhetilanteissa. Joustoissa huomioidaan esimerkiksi erilaiset vanhemmuudet, kuten yhden vanhemman perheen vanhemman hoivavastuu sekä perhetilanteisiin liittyvät kriisit, esimerkiksi ero.
Lisätietoa:
Toiminnanjohtaja Terhi Rapeli, terhi.rapeli@yvpl.fi, p. 0401863421
www.yvpl.fi