Liittokokous valitsi yksimielisesti Susanna Kavoniuksen uudestaan puheenjohtajaksi alkavaksi kaksivuotiskaudeksi 19.5. Helsingissä. Hän on ICT-suunnittelija Nurmijärveltä ja jäi lähivanhemmaksi vuonna 2002 15- ja 8-vuotiaiden poikien kanssa. Nämä ovat jo aikuisia. Hänen luonaan asuu vielä 14-vuotias tytär. Susanna Kavoniuksen intohimona on vaikuttamistoiminta. Hän on vankkumaton vuoroasumisen kannattaja. “Ymmärrän hyvin, ettei se kuitenkaan sovi kaikissa tilanteissa”, hän totesi.
Liittohallitukseen erovuoroisten tilalle valittiin Tarja Mäkelä (Turun Seudun Yksinhuoltajat), Riikka Kähkönen (Kainuun yksin- ja yhteishuoltajat, Eriparivanhemmat), Susanna Reijonen (Kuopion Seudun Yhden Vanhemman Perheet) ja Anneli Hangasmäki (Tampereen seudun yksin- ja yhteishuoltajat) ja Marita Marttanen (Oulun Seudun Yhden Vanhemman Perheet).
Varajäseniksi valittiin Seija Lamminpää (Meri-Lapin Yhden Vanhemman Perheet), Marjo Koivuaho (Kaaptut Lapset), Birit Oksman (Kainuun yksin- ja yhteishuoltajat) ja Sirja Östilä (Kuopion Seudun Yhden Vanhemman Perheet)
Julkilausumassa liittokokous korosti järjestöjen vertaistuen merkittävyyttä eropalvelujen osana. Lue koko lausunto:
Järjestöjen tarjoama vertaistuki on kullanarvoista ja tärkeä osa tulevia eropalveluja
Vertaistukihenkilön työvälineenä on oma erokokemus
Järjestöjen kokemusasiantuntijan ja tukihenkilön työvälineenä on oma erokokemus ja siitä selviytyminen. Hän on saanut koulutusta sekä ohjausta ammattilaiselta. Kynnys keskustella perhetilanteestaan vertaistukihenkilön kanssa on todettu alhaiseksi. Kokeneet vertaiset jakavat tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa ja heiltä on tukea saatavilla myös virka-ajan ulkopuolella. Hän on myös esimerkki selviytymistä ja jo olemassaolollaan toivon antaja. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat kehittäneet vertaistuen käyttömahdollisuuksia Raha-automaattiyhdistyksen tuella vuosikymmenien ajan.
Eron ensiapupiste on poikkihallinnollinen
Vanhempien ero on koko perhettä ravisteleva kriisi, joka kuitenkin oikealla tuella muuttaa voimavaraksi. Eropalvelut ovat kuitenkin pirstaloituneet sosiaali-, oikeus- ja terveyspalveluihin. Eronnut yksinhuoltaja kertoi käyttäneensä 20 eri palvelua! Jo eron alkuvaiheessa vanhemman pitää saada oikeaa tietoa eron käsitteistä sekä ohjausta palveluihin.
Lapsiperheiden palveluja uudistetaan lisäämällä asiakaslähtöisyyttä, poikkihallinnollisuutta, oikea-aikaisuutta ja tarpeenmukaisuutta ns. LAPE-hankkeella. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on ollut edustettuna sosiaali- ja terveysministeriön Eropalvelujen kehittämistyöryhmässä ja alueellisissa työryhmissä. Liiton mukaan tuleviin perhekeskuksiin pitää saada matalan kynnyksen eron ensiapupisteitä, joissa lakimies, perheneuvoja ja järjestön kokemusasiantuntija opastavat. Asiakkaat pitää ohjata myös järjestöjen vertaisryhmiin.
Espoo ja Vantaa käynnistivät Eron ensiapupistekokeilut
Pääkaupunkiseudun kunnat kokeilevat tämän mallin mukaisia eron ensiapupisteitä huhti – kesäkuussa 2018. Liitto on mukana kokeilussa yhdessä muiden erojärjestöjen kanssa. Espoon Eron ensiapupiste on avoinna maanantaisin klo 12-16 Ison Omenan kauppakeskuksessa. Vantaalla Eron ensiapupiste kokoontuu Tikkurilassa, Vernissakatu 8 C maanantaisin klo 12-16. Lisäksi kokeilu on Kivistön neuvolassa ja Koivukylän terveysasemalla. Liiton kokemusasiantuntija huokaisi päivystysvuoron päätteeksi: ”Kunpa tällaisia olisi ollut silloin, kun minäkin erosin.”
Tutkimusten mukaan vertaistuki on tehokasta esimerkiksi masennuksen hoidossa ja parhaimmillaan yhteistyössä ammattilaisen kanssa
Lisätietoja: puheenjohtaja Susanna Kavonius 050 350 9967, toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo 040 3515355