Lapsen elatusapu
Eron yhteydessä lapsen elatussopimuksen laatiminen on kiireellisyyslistalla ensimmäisten joukossa, koska lapsella on oikeus vanhempien mahdollistamaan elatuksen tasoon. Sopimus voidaan tehdä heti kun lapsi ja vanhempi asuvat virallisesti eri osoitteissa. Elatussopimus on vahvistettava sosiaalitoimessa, jotta se on toimeenpantavissa eli tilanteessa, jossa maksaja ei maksa, maksu voidaan periä ulosmittaamalla. Ellei sopuratkaisua synny, asia käsitellään oikeudessa.
Kuinka suuri elatusapu?
Lapsen elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen huollosta aiheutuneista kustannuksista elatuskykynsä mukaisesti. Vanhemmilla on sopimusvapaus eli vanhemmat voivat keskenään melko vapaasti sopia kuinka suuri elatusapu on. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen ja hänen tulee kuitenkin virkansa puolesta huolehtia, ettei sopimus ole kohtuuton ketään osapuolta kohtaan.
Oikeusministeriö laati Lapsen elatusavun suuruuden arvioinnista suositusluonteisen ohjeen vuonna 2007. Tässä laskentamallissa määritellään ensin lapsen elatuksen tarve, joka jaetaan vanhempien elatuskyvyn mukaisessa suhteessa. Lopullinen elatusapu saadaan kun näin saadusta summasta vähennetään vielä luonapitovähennys.
Voit laskea elatusavun määrän täällä. Jokaisesta lapsesta maksetaan ja lasketaan erillinen elatusapu.
Seuraavassa esitellään elatusapuun vaikuttavia tekijöitä. Lisätietoja löytyy täältä.
I LAPSEN TARVE = YLEISET JA ERITYISET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ – VÄHENNYKSET
Yleiset kustannukset (2024):
joko 0-6-vuotiaalle 359 €/kk
tai 7-12 vuotiaalle 418€/kk
tai 13-17 vuotiaalle 563€/kk
Erityiskustannukset
Osuus lähivanhemman nettoasumiskuluista (=vuokra tai vastikkeet,asuntolainan lyhennykset ja korot – asumistuki tms.) 1 lapsi 23 %, 2 lasta 19 %/lapsi, 3 lasta 16 %/lapsi ja 7 lasta 10 %/lapsi
Päivähoitokulut sellaisenaan (mikäli kulut suurempia kuin julkisen päivähoidon, pitää molempien vanhempien olla yksimielisiä erikoispäivähoidon käytöstä tai se muuten katsotaan kohtuulliseksi)
Koululaisen iltapäivä- ja aamupäivätoimintakulut sellaisenaan (-“-)
Koulutuskustannukset (esim. erikielisen koulun lukukausimaksut) (- ” -)
Erityisen harrastuksen (jota molemmat vanhemmat pitävät lapselle tärkeänä tai jota muutoin pidetään kohtuullisena) kustannukset
Vakuutusmaksut (jonka vanhemmat ovat ottaneet yhdessä tai kumpikin pitää tärkeänä tai jota muutoin pidetään kohtuullisena)
Erityiset terveyshoitokustannukset – sairaanlapsen hoitotuki
Muut erityiskustannukset
Vähennykset
Lapsilisä (ilman yksinhuoltajakorotusta, kaikkien vanhemman saamien lapsilisien keskiarvo)
Lapsen ansiotulot (ainoastaan, jos kokonaan siirtyy työelämään, ei pelkät kesäansiot tms.)
Lapsen pääomatulot ja varallisuus (erittäin harvoin ja tiukin ehdoin, huom! holhouslainsäädäntö)
Vanhempien elatuskyky
Kummankin vanhemman elatuskyky lasketaan melkein samalla lailla. Ainoana erona on se, että lähivanhemman asumiskuluista vähennetään lapsen osuus pois, koska se huomioidaan lapsen tarve -laskelmassa. Vanhemman elatuskyky perustuu hänen saamiinsa tuloihin tai mahdollisuuteen saada tuloja. Tavallisimmin huomioidaan nettoansio- tai elinkeinotulot, eläketulot, opintoraha, aikuisopintoraha ja työttömyyspäiväraha. Päivärahoja ja km-korvauksia ei huomioida, mutta luontaisetujen (esimerkiksi, asunto-, ravinto- ja autoetu) verotusarvo huomioidaan. Avioliittolain nojalla maksettu puolison elatusapu lasketaan myös tuloksi. Toimeentulotukea, asumistukea (huomioidaan asumiskuluissa), opintolainaa, työttömyyskorvauksen ylläpitokorvausta eikä vammaistukea (huomioidaan erityisissä terveydenhoitomenoissa) ei lasketa tuloina.
Tuloista vähennetään vanhemman yleiset elinkustannukset (vuonna 2024: 720 euroa yhden aikuisen talouksissa tai 606 euroa mikäli asuu uudessa parisuhteessa), nettoasumiskustannukset, erityiset terveydenhoitomenot, työmatkakustannukset, opintolainan lyhennykset sekä muusta elatusvastuusta aiheutuvat kustannukset (muut omat alle 18-vuotiaat lapset, joissakin tilanteissa myös puoliso) sekä tapaamiskustannukset.
II LÄHIVANHEMMAN ELATUSKYKY = TULOT – VÄHENNYKSET
(Huom. Tietyin edellytyksin elatuskyky on lapsikorotuksen suuruinen)
Tulot ja varallisuus
Ansiotulot nettona
Tulot elinkeinotoiminnasta nettona
Eläketulot nettona
Sosiaaliset etuudet (ei toimeentulotukea)
Lapsilisän yh-korotus 73.30 €/kk/lapsi (v.2024)
Pääoma- ja osinkotulot
Muut tulot
Vanhemman muu kuin perusturvaan (=oma asunto, auto, joka työn kannalta välttämätön tms.) kuuluva varallisuus vain tietyin edellytyksin.
Vähennykset
1) Vanhemman omat yleiset elinkustannukset ovat vuonna 2024: 720 euroa tai 606 euroa avo/avioliitossa oleva
2) Asumiskustannukset sellaisenaan (mm. lainan lyhennykset ja korot, vastike, vuokra, sähkö ja vesimaksu, muu asumiskulu)
– näistä vähennetään asumistuki yms., jolloin saadaan nettoasumiskulut
– Mikäli vanhempi asuu avo/avioliitossa, asumiskulut puolitetaan
– Vähennetään vielä lapsen osuus asumiskustannuksista
3) Erityiset terveydenhoitomenot nettona (=todelliset kulut vähennettynä vammaisetuuksilla)
4) Työmatkakustannukset (julkisten kulkuneuvojen mukaan, jos niitä ei ole tai työ muuten edellyttää oman auton käyttöä huomioidaan 0.53 euroa/km 21,5 päivältä kuukaudessa. Mikäli työmatkojen veroetu on huomattava, se pitää ensin vähentää.)
5) Velanhoitomenot (lähinnä opintolainan, asuntolaina huomioidaan asumiskustannusten kohdalla)
6) Vanhemman muu elatusvastuu
– muiden kuin omien alle 18-vuotiaiden lasten kuluina huomioidaan vain yleiskustannukset ( v. 2023: 399 euroa tai 587 euroa) eikä siitä vähennetä lapsilisää. Sen sijaan yleiskustannuksista vähennetään lapsen saama elatustuki/-apu tai puoliorvon eläke. Jos vanhempi elää lapsen toisen vanhemman kanssa, kulut puolitetaan. Mikäli lapsi on puolison aikaisemmasta suhteesta syntynyt, häntä ei huomioida.
Mikäli puoliso on sairautensa tai vammansa vuoksi työkyvytön, hoitaa pariskunnan yhteistä lasta, hänestä voi saada puolisovähennyksen (2022) 634 euroa ja puolet nettoasumiskuluista, avopuolisosta voi vähentää vastaavasti enintään 534 euroa, mikäli hän hoitaa pariskunnan yhteisiä lapsia kotona.
7) Lapsen tapaamiskustannukset
ei huomioida alle 146 euroa/kk/lapsi suuruisia kustannuksia. Enimmillään tapaamiskustannuksia voi vähentää 146 euroa/kk/lapsi. Summan pitää siis ylittää 146 eur/lapsi/kk, jotta vähennyksen voi tehdä.
III ETÄVANHEMMAN ELATUSKYKY
Etävanhemman elatuskyky arvioidaan samoin kuin lähivanhemmankin, ainoastaan asumiskulut vähennetään sellaisenaan ilman, että lapsen osuutta vähennetään. Avo/avioliitossa olevan asumiskulut puolitetaan.
Kunkin lapsen elatustarve arvioidaan yksilöllisesti, mutta saadut elatusavut lasketaan yhteen ja jaetaan lasten lukumäärällä, jotta lapsille saadaan samansuuruinen elatusapu. Joskus on kuitenkin perusteltua, että sisaruksilla on erisuuruiset elatusavut.
IV LUONAPITOVÄHENNYS
Elatusavusta voidaan vähentää luonapitovähennys, jos tapaamisia vähintään seuraavasti (2024):
| alle 7-v | 7-12-v | yli 13-17-v | |
| 1. keskimäärin 7-9 yötä/kk = | 37,00 | 40,50 | 44,00 euroa |
| 2. keskimäärin 10-12 yötä/kk= | 50,50 | 54,50 | 62,00 euroa |
| 3. keskimäärin 13-15 yötä/kk= | 66,50 | 71,00 | 77,00 euroa |
Mikäli näin laskettu elatusapumaksu on suurempi kuin maksajan elatuskyky, lopulliseksi elatusavuksi vahvistetaan maksajan elatuskyky.
Kertasuoritteinen elatusapu
Joissakin tapauksissa on kätevää maksaa elatusapu tai osa siitä kertasuoritteisena. Tässäkin kannattaa kuitenkin miettiä ensin kullekin lapselle kuukausierä. Tämä kerrotaan jäljellä olevien elatuskuukausien määrällä ja lisäksi vielä diskontataan esim. 12 kk euribor-korolla, koska tähän elatusapuun ei tule indeksitarkistuksia. Jos etävanhempi on omaisuuden osituksessa saamassa tasinkoa lähivanhemmalta voi joskus olla hyvä kuitata se tällaisella kertasuoritteisella elatusavulla. Käytä aina asianajajan apua kun harkitset kertasuoritteista elatusapua.
Jos sopuun ei päästä?
Jos vanhemmat eivät löydä sopuratkaisua, on lapsen nostettava elatuskanne käräjäoikeudessa. Koska hän ei voi sitä itse alaikäisenä tehdä, lainsäätäjä edellyttää että lähivanhempi hoitaa asian. On huomioitava, että elatusavuksi voidaan määrätä myös 0 euroa. Päätös tai sopimus kannattaa siis saada kuntoon, vaikka elatusvelvollisella ei olisi maksukykyä lainkaan tai hänen olinpaikkaansa ei tiedettäisi. Ilman elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsi ei ole oikeutettu myöskään elatustukeen, joka on 196,02 euroa/kk (1.1.2024). Usein tuomioistuin määrää elatusavun maksettavaksi takautuvasti ainoastaan kanteen vireillepanopäivästä lähtien. Erityisen painavista syistä se voidaan määrätä maksettavaksi takautuvasti vuoden ajalta (kanteen pakoilu, ei ole mitenkään osallistunut lapsen elatukseen tms. peruste).
Jos maksua ei kuulu?
Elatusapu maksetaan etukäteen kuukauden 1. päivänä, jos muusta maksupäivästä ei ole sovittu. Jos maksu ei ole ilmestynyt tilille, lähihuoltaja voi anoa Kelalta elatustukea lapselle. Elatustukea maksetaan hakemiskuukauden alusta lähtien, korkeintaan kolmelta kuukaudelta takautuvasti. Kela perii maksetun elatustuen etävanhemmalta. Samalla Kela perii mahdolliset muutkin elatusrästit.
Jos lähivanhempi ei hae Kelalta elatustukea, hän voi kuitenkin myös itse viedä elatussopimuksen ulosottovirastoon ja täyttää ulosottohakemuksen. Elatusvelvollista pyydetään esittämään kuitit maksamistaan elatusavuista. Jos niitä ei ole, häntä kehotetaan maksamaan laiminlyödyt maksut. Elatusavut voidaan ulosmitata palkasta, eläkkeestä, joskus myös omaisuudesta. Elatusvelvollinen joutuu maksamaan myös ulosottomaksun, sen sijaan ulosotto ei johda luottokelpoisuuden heikkenemiseen, muuta kuin niissä tapauksissa, joissa maksaja todetaan varattomaksi. Ulosotolla on oikeus saada tietoja velallisen palkkatuloista Eläketurvakeskukselta sekä pankkitileistä pankeilta. Elatusapuvelka on etuoikeutettu velka; se ulosmitataan ennen mahdollisia muita velkoja ja siihen lisätään viivästyskorko.
Elatusapua maksetaan 18-vuotiaaksi ja sen jälkeen voidaan maksaa koulutusavustusta suoraan lapselle
Vanhemmat elättävät lastaan kunnes tämä täyttää 18 vuotta. Mikäli lapsi avioituu, vanhempien elatusvastuu loppuu hääpäivänä. Samoin tapahtuu, jos lapsi lopettaa koulun ja siirtyy pysyvästi työelämään tai alkaa saada työkyvyttömyyseläkettä. Koulujen loma-aikana tehty työ ei ole itsensä elättämistä. Mikäli lapsi opiskelee täytettyään 18-vuotta, voi hän vielä saada etävanhemmaltaan koulutusavustusta. Koulutusavustussopimus laaditaan samoin kuin elatussopimuskin sosiaalitoimessa ja kiistatapauksissa tuomioistuimessa. Koulutusavustuksen hakee lapsi suoraan etävanhemmaltaan.
Indeksikorotukset
Elatusapu ja elatustuki ovat sidottuja elinkustannusindeksiin. Kumpikin nousee tai laskee vuoden alussa todellisen elinkustannusindeksin muutoksen verran. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa asiasta päivälehdissä marras-joulukuun aikana. Korotusta/laskua voi tiedustella myös sosiaalitoimistosta lastenvalvojalta. Hän myös merkitsee pyydettäessä muutoksen elatussopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Elatusvelvollisen pitää kuitenkin maksaa maksu oma-aloitteisesti. Laiminlyöty maksu voidaan ulosmitata samoin kuin muukin laiminlyöty elatusapu. Kannattaa muistaa, että elatusapuvelka vanhenee lopullisesti viidessä vuodessa.
Kiistatapauksissa elatusapua on vaikea muuttaa
Jos kummatkin vanhemmat ovat yhtä mieltä muutoksen suuruudesta, voivat he laatia uuden sopimuksen sosiaalitoimistossa. Sopimuksella voidaan muuttaa myös tuomioistuimen päätöstä. Jos vanhemmat ovat eri mieltä muutoksesta, jomman kumman pitää nostaa elatusavun nosto- tai laskukanne käräjäoikeudessa. Jotta tuomioistuin päättäisi muuttaa vahvistettua elatusapua, olosuhteissa pitää pystyä osoittamaan ennalta aavistamaton, pysyväksi jäävä, oleellinen olosuhteiden muutos. Muutoksen voivat aiheuttaa uusien huollettavien syntyminen, vanhemman sairaus tai pitkäaikaistyöttömyys. On huomattava, ettei yhden uuden huollettavan syntyminen, lyhytaikainen työttömyys eikä myöskään oma-aloitteinen, tahallaan tehty tulojen heikennys vielä oikeuta elatusavun laskemiseen.
Elatustuki
Jos lapsen toinen vanhempi laiminlyö elatusavun maksamisen, voi lapsen kanssa asuva vanhempi hakea Kelasta elatustukea (http://www.kela.fi/elatustuki). Elatustukea voi hakea heti kun elatusapu ei ole tullut määräpäivään mennessä tilille. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan alkuperäinen oikeuden päätös tai sopimus. Elatustuen myöntämisen jälkeen Kela perii saatavaa elatusvelvolliselta. Hänellä on jälkikäteen mahdollisuus hakea vapautusta maksetuista elatustuista, jos maksukyvyttömyys on johtunut maksuvelvollisen sairaudesta, työttömyydestä taikka muusta niihin verrattavasta syystä.
Elatustukea voi saada myös silloin
- kun elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi maksuvelvollisen maksukyvyttömyyden vuoksi tai
- kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai isyyden selvittäminen on vielä kesken tai
- vanhempi on adoptoinut yksin lapsen.
Elatustuen määrä on 196,02 €/lapsi/kk vuonna 2024.