Laissa lapsen oikeus elatukseen määritellään käsittävän “lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset”.
Valitettavasti tämä tavoite ei aina toteudu. Erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa vanhemmat ovat asioista erimielisiä. Ero tutkitusti vaikuttaa heikentävästi perheen talouteen, eikä eroamisen, elatuksen ja köyhyysriskin yhteyttä nähdäksemme tunnisteta tarpeeksi hyvin. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa monin tavoin lapsen hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin elämässä. Järjestelmän tulee varmistaa, että lapsen oikeus elatukseen toteutuu aina, vaikka vanhemmat eivät kykenisi elatuksesta keskenään sopimaan tai vanhempi laiminlöisi elatustuen maksamisen. Tällä hetkellä lapsen oikeus ja lain velvoite turvata lapselle riittävä elatus jää jäykän järjestelmän jalkoihin.
Elatuksesta huolehtiminen on osa lapsen ja vanhemman välistä ihmissuhdetta. Jos vanhempi saa olla aktiivisesti mukana lapsen elämässä, hän todennäköisemmin kantaa taloudellista vastuuta lapsesta maksukykynsä mukaan. Perhe- ja eropalveluissa on tärkeä tukea eron jälkeistä vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman läheisen suhteen pysyvyyttä. Vanhempia on autettava ymmärtämään lapseen liittyvän taloudellisen vastuun velvoittavuus ja merkitys.
Käynnissä oleva elatustukijärjestelmän uudistus on merkittävä askel kohti lapsen oikeuden turvaamista. Ehdotamme, että jatkossa elatustuen laskemisessa huomioidaan nykyistä kokonaisvaltaisemmin lapsen ikä, erityistarpeet ja vanhempien elämäntilanteen muutokset. Elatusohjeeseen toivomme automaattiset korotukset esimerkiksi 7- ja 13-vuotissyntymäpäivinä, sillä lapsen elatuksen tarve kasvaa ikävuosien karttuessa. Määräaikaisiin sopimuksiin tulee varmistaa mekanismi, joka ehkäisee katkokset elatuksen maksussa sopimusten uusimisen välissä tai mahdollisten oikeudenkäyntien vuoksi. Viranomaisaloitteiset määräaikaistarkastukset olisi hyvä ottaa käyttöön vanhempien tulotilanteen tarkistamiseksi tulorekisterin avulla. Vanhemmilla tulisi olla vahvempi velvollisuus ilmoittaa tulojensa muutoksista. Ilmoittamisen laiminlyönnistä tulisi seurata sanktio.
Hyvinvointialueilla on oikeus ajaa lapsen elatusavun vahvistamista, jos lapsi on joutunut tai vaarassa joutua elatuksen puutteeseen, vanhemman velvollisuutta suorittaa elatusapua ei ole vahvistettu tai jos vahvistettu elatusapu on riittämätön. On epäselvää, toteuttavatko hyvinvointialueet tätä oikeutta tällä hetkellä. Elatukseen liittyviä pulmia ja esteitä olisi oleellista selvittää tarkemmin, jotta lainsäädäntö, järjestelmä sekä työntekijöiden tarjoama tuki paremmin turvaisi lapsen oikeuden elatukseen.
Päivi Hietanen, asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
Terhi Rapeli, toiminnanjohtaja, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto
Aino Sarkia, erityisasiantuntija, Pelastakaa Lapset ry
Mielipidekirjoitus on julkaistu Kymen Sanomissa, Lapin kansassa, Kalevassa ja Keski-Pohjanmaalla.