Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat 

Toimintaohje: Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen 

1. Toimintaohjeen tarkoitus 

Tässä ohjeessa kuvattujen toimintatapojen tarkoituksena on varmistaa ja edistää lasten turvallisuutta vapaaehtoistoiminnassa. Toimintatapojen avulla toiminnan järjestäjä voi ehkäistä alaikäisten koskemattomuutta ja turvallisuutta vaarantavia tekoja ja tapahtumia. Ohjeessa kuvattujen menettelyjen tulee olla käytössä silloin, kun lapsen henkilökohtaista koskemattomuutta on loukattu. 

Ongelmia ehkäisevät toiminnan avoimuus ja lasten ja nuorten opastaminen. Lasten pitää tietää, kenen puoleen he voivat kääntyä, jos heidän henkilökohtaista koskemattomuuttaan on loukattu tai heidän mieltään askarruttavat omaan turvallisuuteen ja koskemattomuuteen liittyvät asiat. 

Ohjeessa käydään ensin läpi lapsen turvallisuutta edistäviä toimintatapoja.   

Tämä ohjeistus alaikäisten turvallisuutta edistäviin toimenpiteisiin ja käytäntöihin on hyväksytty YVPL:n liittohallituksessa ja se päivitetään tarvittaessa vähintään viiden vuoden välein.  

2. Lasten turvallisuutta edistäviä toimintatapoja 

Turvallisuudella ja koskemattomuudella tarkoitetaan tässä toimintaohjeessa sitä, että

• lapsen perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat 

• lapsen henkilökohtaista koskemattomuutta kunnioitetaan 

• lapsen turvallista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia tuetaan 

• lasta suojellaan seksuaalirikoksilta, väkivaltarikollisuudelta, houkuttelulta huumeiden käyttöön ja muilta lapsen turvallista kasvua uhkaavilta tekijöiltä. 

Ohjeessa kuvattujen toimintatapojen avulla

• edistetään lasta suojaavan toimintakulttuurin syntymistä, 

• tuetaan alaikäisten turvallista osallistumista toimintaan sekä 

• vahvistetaan lasten tietoisuutta omista oikeuksistaan. 

3. Vapaaehtoistoiminnassa esiintyviä haasteita alaikäisten koskemattomuudelle 

Yhden Vanhemman Perheiden Liiton lapsille ja nuorille järjestettävässä toiminnassa on tavoitteena päihteetön, väkivallaton ja turvallinen ympäristö. 

Kuten muutenkin yhteiskunnassa, lapset ja nuoret voivat kuitenkin myös vapaaehtoisten ohjaamassa toiminnassa joutua alttiiksi kaltoinkohtelulle. Tässä kappaleessa kuvataan vapaaehtoisten rikostaustan selvittämistä koskevan lain tavoitteita myötäillen, mitä tarkoitetaan seksuaalisella häirinnällä ja hyväksikäytöllä. 

Seksuaalisessa häirinnässä lähtökohtana on aina häirinnän kohteen oma kokemus. Häirinnän kohteena voivat olla tytöt, pojat ja muunsukupuoliset. Häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin: 

• nimittely 

• sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet 

• vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset 

• seksuaalinen koskettelu, kuten nipistely, suutelu, puristelu 

• puhelinsoitot, tekstiviestit ja sähköpostit tai seksuaalissävytteiset kirjeet 

• halventavat ja seksistiset vitsit 

• seksuaalissävytteiset ehdotukset tai seksuaaliseen käytökseen viittaavat kutsut 

• seksuaaliseen kontaktiin pakottaminen. 

Häirintä, syrjintä ja hyväksikäyttö ovat vallan väärinkäyttöä. Vapaaehtoisena toimivan aikuisen suhde lapseen tai nuoreen on useimmiten valtasuhde. Aikuisen tulee pitäytyä flirtistä ja sukupuolisuuteen kohdistuvista kommenteista, jotka eivät ole hyvien käytöstapojen mukaisia ja joilla voi olla vahingollisia seurauksia lapsen ja nuoren kehitykselle. 

Häirintää voi tapahtua myös lasten ja nuorten välisissä suhteissa. Huonoa käytöstä on esimerkiksi panettelu, ”huorittelu”, ”homottelu” tai muu loukkaava nimittely. Aikuisen kasvatustehtävään kuuluu näihin tilanteisiin puuttuminen. Lasten ja nuorten rajat ovat aikuisen vastuulla. Puuttumattomuus tulkitaan usein äänettömäksi hyväksymiseksi, vaikka se olisikin aikuisen neuvottomuutta tai pelkoa. 

Se, mikä koetaan häirinnäksi, riippuu yksilöstä, tilanteesta, vuorovaikutuksesta ja aiemmista kokemuksista. Ratkaisevaa on silti aina se, miten uhri kokee tilanteen. Jos hän tuntee tulleensa häirityksi, asia tulee ottaa vakavasti. 

Seksuaalinen häirintä loukkaa yksilön oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja itsemääräämiseen. Lapsi tai nuori ei tiedä, missä sallitun toiminnan rajat kulkevat, eikä hän välttämättä uskalla vastustaa vieraan ihmisen auktoriteettia. Lapselta tai nuorelta ei siis voida edellyttää, että hän osaa tai uskaltaa ilmaista pitävänsä aikuisen käyttäytymistä loukkaavana tai vastenmielisenä. Ei voida myöskään olettaa, että lapsi pystyisi kieltämään häiritsevän käyttäytymisen. Seksuaalisuus voi olla häpeän, loukkauksen, haavoittuvuuden ja hämmennyksen aluetta. Siksi seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutunut lapsi ei välttämättä puhu kokemuksistaan eikä kerro niistä myöhemminkään, edes kysyttäessä. 

On ensiarvoisen tärkeää, että toiminnassa mukana olevat aikuiset tiedostavat mahdolliset ongelmat ja puuttuvat ajoissa tilanteisiin, joissa häirintää tai muuta epätervettä vallankäyttöä on aihetta epäillä. Avoin ja jatkuva, ketään syyttelemätön keskustelukulttuuri on paras suoja ehkäistä epätoivottuja tilanteita.

4. Ennaltaehkäisy: Miten varmistaa alaikäisten turvallisuus lasten ja nuorten toiminnassa? 

Toiminnassa varmistetaan ennakoivasti alaikäisten turvallisuutta seuraavilla toimenpiteillä.

a) Häirintää ehkäisevä ilmapiiri

• Vahvistetaan avointa ja kunnioittavaa ilmapiiriä, jossa myös vaikeista asioista pystytään keskustelemaan avoimesti ja jossa lapsille ja nuorille korostetaan, että kaikista asioista voidaan puhua yhdessä. 

• Lisätään toiminnassa mukana olevien tietoisuutta häirinnästä ja sitä koskevista toimintaohjeista.
    
• Mahdollistetaan lasten ja nuorten osallisuus toiminnassa.  

• Toimenpiteet:  

• Lasten ja nuorten vapaaehtoisten koulutus (do it- ja Mahiskoulutukset ja jatkokoulutukset)  

• Toimintaohjeen jakaminen kaikille vapaaehtoisille. 

• Ryhmien ohjaajat ohjeistetaan keskustelemaan ryhmäläisten kanssa kaikkia kunnioittavasta toimintamallista, toimintaohjeesta ja sen löytymistä sekä vastuuhenkilöstä. Varmistetaan, että lapset ja nuoret tietävät, mitä tehdä ja keneen voi olla yhteydessä, jos tuntee oman turvallisuutensa uhatuksi. Seksuaalisesta häirinnästä tai hyväksikäytöstä puhuminen ei saa olla tabu, vaan yksi keskusteluteema muiden joukossa.
   
• Tiedotetaan myös lasten ja nuorten vanhemmille lasten turvallisuutta koskevista kysymyksistä osana muuta tiedottamista. Vapaaehtoisten ja ammattilaisten ohjeistus vanhempien tiedottamiseen.
   
• Lapset ja nuoret voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja saada oman äänensä kuuluviin. Lapset ja nuoret laativat pelisäännöt omalle ryhmälle ja valtakunnalliset nuorten ohjausryhmä/kehittämisryhmä ja erovaikuttajaryhmä osallistuvat nuortentoiminnan päätöksentekoon.

c) Selkeät käytännöt alaikäisten kanssa toimivien työntekijöiden ja vapaaehtoisten rekrytointiin 

Työntekijät haastatellaan huolellisesti, selvitetään taustat, tarkistetaan rikosrekisteriotteet ja perehdytetään työhön. 

Lasten ja nuorten kanssa toimivilta vapaaehtosilta selvitetään taustat tarkistamalla rikosrekisteriotteet. Vapaaehtoiset perehdytetään toimintaan ja sitoutetaan alaikäisten turvallisuutta koskeviin toimintaohjeisiin koulutusten avulla.  

d) Lisätään toiminnan läpinäkyvyyttä 

Suositaan tiimityötä, kun toimitaan alaikäisten kanssa. Pyritään siihen, että ryhmässä on aina vähintään kaksi aikuista ja ohjeistetaan vapaaehtoisia toimimaan parina, jos mahdollista. Kahden aikuisen läsnäolo vaaditaan lasten ja nuorten kanssa tehtävillä matkoilla ja yön yli kestävissä tapahtumissa.  

Tiedotetaan vanhempia avoimesti toiminnasta ja ohjeistetaan vapaaehtoiset ohjaajat pyytämään vanhemmilta tarvittavat luvat.  Vanhemmat tietävät, keneen olla yhteydessä, jos tarvitsevat lisätietoja.  

e) Koulutetaan ja keräämällä palautetta 

• Järjestetään vapaaehtoisille koulutusta, jossa käsitellään tässä ohjeessa esiin tuotuja asioita ja menettelytapoja.  

• Kerätään lapsilta, nuorilta ja heidän vanhemmiltaan palautetta vapaaehtoistoiminnasta, erityisesti lasten turvallisuuteen liittyvistä asioista.  

f) Rikosrekisteriotteen hakeminen vapaaehtoisille oikeusrekisterikeskukselta 

YVPL:n lasten ja nuorten toiminnassa haetaan vapaaehtoisilta rikosrekisteriote oikeusrekisterikeskukselta. Vapaaehtoisen tulee antaa suostumuksensa siihen, että vapaaehtoistoiminnan järjestäjä voi hakea laissa tarkoitetun vapaaehtoista koskevan rikosrekisteriotteen oikeusrekisterikeskukselta. Tämä suostumus perustuu lakiin lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä. Toukokuussa 2014 voimaan tullut laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä (148/2014) koskee lasten parissa tehtävää vapaaehtoistyötä. Se antaa toiminnan järjestäjälle, kuten yhdistykselle tai elinkeinonharjoittajalle, mahdollisuuden tietyin edellytyksin selvittää vapaaehtoisen rikostausta. Lain tarkoituksena on turvata lapsen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä suojella lasta seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja riistolta, kuten myös muulta vakavalta väkivaltarikollisuudelta ja houkuttelulta huumeiden käyttöön. 

5. Puuttuminen: Mitä, jos häirintää tapahtuu? 

Häirintä- tai hyväksikäyttöepäilyjen tai -tapausten ilmaantuessa vastuu asian hoitamisesta on yksin aikuisilla, ei lapsella tai nuorella. 

Toimintamalli, jota noudatetaan mahdollisen häirintä- tai hyväksikäyttöepäilyn 

ilmetessä. 

a) Varmistetaan, että toiminnassa mukana olevat ovat tietoisia häirintäepäilyjen ja 

-tapausten varalle luoduista käytännöistä 

Ikävissäkin tapauksissa on helpompi edetä, kun toimintatavat on yhteisesti sovittu ja ne ovat kaikkien tiedossa. On erittäin tärkeää, että lapset ja nuoret tietävät, keneen he voivat olla yhteydessä. Toimintaohjeistus on, että lapsi tai nuori kertoo asiasta ensisijaisesti ryhmänsä ohjaajalle (jos ei liity tapaukseen) tai vanhemmalle. Aikuisen tulee ottaa nuoren kertoma tosissaan, olla läsnä ja kuunnella. Kokemusta ei saa vähätellä. Aikuinen kertoo nuorelle, miten edetään. Aikuinen tuo asian YVPL:n lasten ja nuorten tiimivastaavalle tietoon. Lasten ja nuorten toiminnan työntekijät jatkavat asian hoitamista. 

Jos lapsi tai nuori ei halua kertoa asiasta ohjaajalle tai vanhemmalle, niin hän voi olla yhteydessä myös suoraan lasten ja nuorten toiminnan tiimivastaavaan. Yhteystiedot löytyvät www.yvpl.fi/yhteystiedot.  

b) Tarkistetaan huolellisesti kaikki valitukset ja epäilyt  

Kaikkiin valituksiin ja epäilyihin suhtaudutaan aina vakavasti. Vaikka kysymyksessä ei olisikaan vakava epäily hyväksikäytöstä, vaan pikemminkin huoli siitä, että aikuisen tai nuoren käyttäytyminen alkaa liukua väärään suuntaan, siihen puututaan. Toiminnanjärjestäjä on yhteydessä kaikkiin osapuoliin ja lapsen tai nuoren vanhempiin. Vakavissa häirintätapauksissa otetaan yhteys poliisiin.  

Lähtökohtaisesti vapaaehtoinen ohjaaja tuo valituksen tai epäilyn kohdassa a esitetyn mukaisesti tiimivastaavan tietoon, joka puuttuu asiaan. Jos valitus tai epäily tulee esiin ajankohtana, jolloin vastaava ei ole tavoitettavissa, niin vapaaehtoinen hoitaa akuutin selvittelyn. Vapaaehtoinen keskustelee kaikkien osapuolten kanssa, ottaa yhteyttä heidän vanhempiinsa ja kertoo, miten asiassa edetään. Mikäli lapsi tai nuori tarvitsee akuuttia apua (esim. kriisi- tai muut palvelut), hänet saatetaan näiden palveluiden pariin.  

c) Puututaan rikosepäilyihin välittömästi  

Jos on syytä epäillä, että kysymyksessä on rikos eli rikoslaissa mainittu teko, otetaan viipymättä yhteyttä poliisiin ja lastensuojeluviranomaiseen.  Toiminnan järjestäjä on yhteydessä myös lapsen tai nuoren vanhempiin. Poliisi selvittää, onko tapahtunut rikos, missä olosuhteissa se on tapahtunut ja keitä asia koskee. 

d) Hyödynnetään ulkopuolisia asiantuntijoita 

Tilannetta ei hoideta yksin, vaan keskustellaan heti neuvoa antavan vaitiolovelvollisen ammattiasiantuntijan kanssa. Mahdollisia asiantuntijatahoja ovat esimerkiksi kunnan perheneuvola, Sexpo-säätiö, Väestöliiton Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus ja Raiskauskriisikeskus Tukinainen. 

e) Toimitaan lasten ja nuorten edun mukaisesti 

Lasten ja nuorten turvallisuus on tärkeintä. Huolehditaan, että mahdollinen häirintä tai hyväksikäyttö eivät jatku. Mikäli aikuisen käyttäytyminen alkaa liukua väärään suuntaan, se otetaan puheeksi tämän kanssa välittömästi. Mikäli lapsen tai nuoren käyttäytyminen aikuista kohtaan on epäasiallista, asiaan puututaan heti. Jos kyseessä on vakavampi epäily häirinnästä tai hyväksikäytöstä, mahdollisen uhrin ja tekijän välinen kanssakäyminen katkaistaan, kunnes asia on selvitetty. Jos lapsen tai nuoren vanhemmat eivät ole tietoisia tilanteesta, heihin otetaan yhteyttä. Jos teko tai sen yritys täyttää rikoslain kuvauksen, ollaan viipymättä yhteydessä poliisiin ja lastensuojeluviranomaiseen. 

f) Viestitään selvästi ja totuudenmukaisesti.  

Varmistetaan, että kaikkia osapuolia, mahdollista epäiltyä, lapsen tai nuoren epäillyn vanhempaa, uhria ja uhrin vanhempia kuullaan huolellisesti tapahtuneesta. Huolehditaan siitä, että kaikki osapuolet tietävät, miten valituksen tai epäilyn käsittely etenee toiminnan järjestäjän organisaatiossa ja miten toiminnan järjestäjä on reagoinut asiaan, esimerkiksi tehnyt ilmoituksen lastensuojeluun tai poliisille. Ulospäin viestittäessä huolehditaan sekä mahdollisen uhrin että tekijän oikeusturvasta. 

6. Vastuuhenkilö alaikäisten turvallisuutta koskevissa kysymyksissä 

Yhden Vanhemman Perheiden Liiton vastuuhenkilö alaikäisen turvallisuutta koskevissa kysymyksissä on YVPL:n lasten ja nuorten toiminnan tiimivastaava. Yhteystiedot löytyvät: www.yvpl.fi/yhteystiedot. Toiminnan järjestäjä varmistaa, että vastuuhenkilön yhteystiedot toimitetaan lasten ja nuorten kanssa toimiville vapaaehtoisille ja heidän kauttaan toimintaan osallistuville lapsille ja nuorille.