Kuluttajaparlamentti vaatii päättäjiä ottamaan erityistarpeiset lapset paremmin huomioon varhaiskasvatuslakiasäädettäessä. Lakia ei saa kirjoittaa vain pedagogisista näkökohdista vaan lähtökohtana on pidettävä lapsenhyvinvoinnin turvaamista.THL:n selvityksen mukaan lähes 17 000 lasta tarvitsee erityistä tukea päivähoidossa. Erityistä tukea tarvitsevien osuus on yli kahdeksan prosenttia päivähoidossa olevista lapsista.
Hallitus on esittänyt erillisenä esityksenään päivähoito-oikeuden rajoittamista. Oikeutta esitetään rajoitettavaksi sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-,vanhempain-tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Kuluttajaparlamentti edellyttää, ettei subjektiiviseen päivähoito- oikeuteen kosketa. Päivähoito on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka helpottaa kaikkein hankalimmassa asemassa olevien perheiden asemaa. Näiden perheiden tuen saantia ei saa asettaa kuntien harkinnan alle.
Päivähoito-oikeuden rajaamisessa on kyse merkittävästä hyvinvointipalvelun muutoksesta.-Lakiluonnoksessa hämmästyttää se, ettei siinä määritellä, miten lapsen yksilöllinen tarve kokopäiväiseen päivähoitoon arvioitaisiin. Meidän näkemyksemme mukaan hoidon tarpeen pystyvät arvioimaan lapsen vanhemmat,ei kunta, sanoo Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitosta. Päivähoito-oikeuden rajaamisesta aiheutuisi kunnille myös lisää hallinnollisia kustannuksia, kun kunta joutuisi tekemään arvioita siitä, onko perheellä tarve koko- vai osapäiväiseen hoitoon. Kun muutoksella haetaan ensisijaisestisäästöjä, asettuu koko päivähoito-oikeuden rajaaminen kummalliseen valoon.
Lisätietoa:
Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Jenni Vainioranta, p. 040 419 8962
jenni.vainioranta(at)kuluttajaliitto.fi
Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoima valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen vaikuttamisfoorumi.
Tänä vuonna toiminnassa on mukana lähes 40 järjestöä.