Yhden Vanhemman perheiden Liitto on jäsenenä Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin lapsiperheköyhyystyöryhmässä. Työryhmä on ottanut kantaa hallituksen budjettiesitykseen, joka uhkaa lisätä merkittävästi lapsiperheköyhyyttä. Lue kannanotto:
Hallituksen budjettiesitys uhkaa lisätä merkittävästi lapsiperheköyhyyttä
Suomen köyhyydenvastainen verkosto EAPN-Fin ja verkoston lapsiperheköyhyystyöryhmä esittävät vakavan huolensa hallituksen budjettiesityksen vaikutuksista köyhyyden lisääntymiseen. Arviomme on, että köyhyys tulee lisääntymään merkittävästi ja köyhien lapsiperheiden ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten vaikeudet syvenevät. Riskinä on, että lapsiin ja perheisiin kohdistuvien laajamittaisten leikkausten jälkiä korjataan kalliilla korjaavilla toimilla vielä pitkään tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä Suomessa elää köyhyydessä noin 120 000 lasta. SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n laskelmien mukaan hallituksen indeksijäädytykset sekä työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset lisäävät pienituloisten määrää 68 000 henkilöllä. Näistä 16 700 on lapsia. Toimeentulotuen saajien määrän arvioidaan kasvavan 65 000 ihmisellä.
Leikkaaminen lapsiperheiltä on vastoin Suomen sitoumuksia
Kattava sosiaaliturva on tärkeä keino suojella lapsia köyhyydeltä. Suomessa sosiaaliturvalla on ollut erityisen tehokas lapsiperheköyhyyttä vähentävä vaikutus. YK:n lapsen oikeuksien komitea on suosittanut Suomen valtiota välttämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä oleviin lapsiin kohdistuvia sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia. Suosituksissa on myös peräänkuulutettu terveyspalveluiden ja vapaa-ajan mahdollisuuksien turvaamista köyhyydessä eläville ja heikossa taloudellisessa tilanteessa oleville lapsille. Suomi on saanut Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta jo useamman kerran huomautuksen Suomen sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta.
Suomi on myös sitoutunut vähentämään köyhyydessä elävien määrää 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Vähintään kolmasosan eli 30 000 näistä henkilöistä tulee olla lapsia. Tämä tavoite on kirjattu myös eurooppalaisen lapsitakuun Suomen toimintasuunnitelmaan. Suomessa lapsitakuuta toteutetaan osana kansallista lapsistrategiatyötä, jossa yksi keskeinen tavoite on lapsiperheköyhyyden vähentäminen.
Hallituksen budjettiesityksessä Suomen valtion saamat suositukset ja huomautukset sivuutetaan. Seurauksena on lapsen oikeuksia loukkaavia päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa Suomen lapsiperheköyhyyden vähentämiseen tähtäävien sitoumusten ja tavoitteiden kanssa. Tällä tulee olemaan vakavia vaikutuksia lasten hyvinvointiin.
1990-luvun virheitä ei ole varaa toistaa
Leikkaaminen lapsiperheiltä on lyhytnäköistä ja epäinhimillistä. Leikkausten vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille. Tutkimuksista tiedetään, että lapsuudessa koetulla köyhyydellä on monia negatiivisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Vaikutukset näkyvät esimerkiksi mielenterveysongelmina, heikompana elämäntyytyväisyytenä ja osattomuuden kokemuksina. Lapsilla köyhyys rajaa osallistumismahdollisuuksia ja aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteita ja häpeää. Lapset kantavat huolta perheen toimeentulosta ja vanhempien jaksamisesta. Lapsena koetun köyhyyden vaikutukset voivat ulottua pitkälle aikuisuuteen. Erityisen haitallista on pitkittynyt köyhyys.
1990-luvulla tehtyjen leikkausten kielteiset vaikutukset ovat Suomessa hyvin tiedossa. Pienituloisissa lapsiperheissä leikkaukset vaikeuttavat arkea, aiheuttavat hätää, epätoivoa ja näköalattomuutta. Kuluvalla hallituskaudella toteutetut sosiaaliturvan leikkaukset näkyvät jo nyt kipeästi perheissä. Leikkaukset työttömyysturvan lapsikorotuksiin ja asumistukeen sekä työttömyysturvan suojaosan poisto ovat esimerkiksi pakottaneet monet perheet etsimään edullisempaa asuntoa. Huolestuttava signaali ihmisten tilanteiden heikkenemisestä on jo saatu, kun häätöjen on todettu merkittävästi lisääntyneen alkuvuodesta 2024.
Pelastakaa Lapset ry on arvioinut, että hallituksen leikkaukset lapsilta ja lapsiperheiltä ovat nyt jopa rajumpia kuin 1990-luvulla tehdyt, jolloin lasten ja perheiden ennaltaehkäiseviä ja peruspalveluja karsittiin runsaalla kädellä. Ensi- ja turvakotien liiton kesällä 2024 toteuttaman selvityksen mukaan heikennykset sosiaaliturvaan ovat syventäneet perheiden taloudellista epävarmuutta. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut hallituksen toimien lisäävän pienituloisuutta ja eriarvoisuutta ja vaikutusten osuvan voimakkaimmin jo valmiiksi pienituloisiin väestöryhmiin.
Päättäjiltä tarvitaan nyt viisautta olla toistamatta 1990-luvun virheitä. Näennäiset lyhyen aikavälin säästöt tulevat kalliiksi, kun leikkausten seurauksena lasten ja perheiden pahoinvointi lisääntyy. Korjaavat toimet ovat aina ennaltaehkäisyä kalliimpia.
Vaikutusarvioinneista on pidettävä kiinni
Lapsia ja lapsiperheitä koskevassa päätöksenteossa on aina ennalta arvioitava päätösten vaikutukset lapsen eri oikeuksien toteutumiseen, hyvinvointiin ja arkeen. Tarvittaessa on myös tehtävä ennalta kattava yhteisvaikutusten arviointi lapsiin kohdistuvista vaikutuksista, mikäli valmistelussa on samanaikaisesti useita lapsia tai lapsiperheitä koskevia päätöksiä. Lisäksi on varmistettava lapsen oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
Jotta tilanteet eivät muodostu lapsille ja lapsiperheille kohtuuttomiksi, on myös jo tehtyjen päätösten vaikutuksia arvioitava jälkikäteen. Mikäli vaikutukset ovat lapsen oikeuksia rikkovia ja lapsen edun vastaisia, on päätöksiin tehtävä korjaavia toimenpiteitä.
Köyhyys vaarantaa lapsen hyvinvoinnin ja tulevaisuuden. Lapsiperheiltä leikkaamisen hinta on inhimillisesti ja taloudellisesti liian kallis ja kohtuuton. Vaadimme lapsiperheiden sosiaaliturvaan kohdistettujen leikkausten perumista.
Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin
Leena Eräsaari, puheenjohtaja, 040 836 7738, leena.erasaari@gmail.com
Aino Sarkia, lapsiperheköyhyystyöryhmän puheenjohtaja, 050 575 0289, aino.sarkia@pelastakaalapset.fi
EAPN-Finin lapsiperheköyhyystyöryhmä seuraa lapsiperheiden ja lasten köyhyystilannetta Suomessa, kerää ja jakaa tietoa ja pyrkii nostamaan teeman keskusteluun ja vaikuttamaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Ryhmään kuuluu yli 20 jäsentä, jotka edustavat muun muassa kolmatta sektoria sekä tutkimuslaitoksia. Mukana on myös kokemusasiantuntijoita.