Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan äidit estävät lapsia tapaamasta isiään, eikä asialle voi tehdä mitään.Mikäli lapsilla on vahvistettu tapaamissopimus ja lähivanhempi estää tapaamiset, voi toinen vanhempi käyttää pakkokeinoja. Näitä ovat uhkasakon asettaminen, sen vaatiminen täytäntöönpanoon, sakon muuttaminen juoksevaksi sekä lapsen viranomaisnouto tapaamisiin. Uhkasakon määrä lähtee 1000-2000 eurosta. Mikäli sakko on juokseva, se kasvaa jokaisesta laiminlyönnistä. Lähivanhemman maksettavaksi voi tulla tuhansia- jopa kymmeniä tuhansia euroja. Suomi poikkeaa muista länsimaista siinä, että lapsen tapaamiskiistoissakin voidaan käyttää viranomaisnoutoa.
Mikäli etävanhempi itse laiminlyö tapaamisen, mitään keinoja ei ole käytettävissä. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on vaatinut pakkokeinojen poistamista ja perheneuvonnallisten palvelujen kehittämistä, koska pakkokeinot eivät yleensä paranna lapsen ja vanhemman välistä suhdetta. Täytäntöönpanosovittelun tulisi olla moniammatillista ryhmätyötä, jossa mukana olisi myös päihde- ja lähisuhdeväkivallan asiantuntijoita juridiikan ja lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoiden ohella. Täytäntöönpanoa käyttävillä perheillä on tutkimusten mukaan taustalla pitkäkestoisia tuomioistuinkiistoja, lähisuhdeväkivaltaa sekä lastensuojeluasiakkuutta.