Suomessa on tuhansia lapsia ja nuoria, jotka elävät arkeaan ilman toista vanhempaa. Syitä voi olla monia: vanhempien ero, välimatka, ristiriidat, vanhemman elämänhallinnan haasteet tai se, että alun perinkin vain toinen vanhemmista on ottanut vastuun lapsen kasvatuksesta.
Vaikka jokaisen perheen tarina on omanlaisensa, liittyy ilman toista vanhempaa kasvamiseen monia samankaltaisia kokemuksia, tunteita ja pohdintoja. Toisen vanhemman poissaolo elämästä voi herättää lapsessa ja nuoressa surua, ikävää, yksinäisyyttä, vihaa tai muita hankalia tunteita. Vanhemman poissaolon seuraukset voivat näyttäytyä matalampana itsetuntona ja osa lapsista ja nuorista saattaa myös syyttää itseään vanhemman poissaolosta.
Eräs nuori kertoi havahtuvansa välillä siihen, että on pohtinut päivittäin syitä vanhemman poissaololle sekä sen seurauksia – asioita, joita hänen elämässään on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta. Hän on saattanut miettiä esimerkiksi sitä, kuinka läsnäoleva vanhempi jaksaa arjessa yksin, millaisia luonteenpiirteitä hän on toiselta vanhemmalta perinyt, tulisiko poissaoleva vanhempi hänen rippijuhliinsa, jos hän lähettäisi kutsun, tai kuka hänet saattaa alttarille, jos hän joskus menee naimisiin.
Yksi turvallinen aikuinen on vankka perusta
Mahdollisista haasteista huolimatta on tärkeää muistaa, ettei lapsen tai nuoren onnellisuus riipu perheenjäsenten määrästä. Yksi turvallinen ja läsnä oleva vanhempi riittää takaamaan lapselle hyvän kasvun ja kehityksen. Yhden vanhemman perheissä vanhemman ja lapsen välinen side on usein erityisen vahva, ja perhe voi tuntua hyvin yhtenäiseltä ja turvalliselta.
Kuitenkin tilanteissa, joissa yksi aikuinen kantaa vastuun lapsen arjesta, yhteiskunnan ja läheisten tuen merkitys korostuu. Lapsi tai nuori saattaa kokea tarvetta suojella läsnä olevaa vanhempaansa omalta surultaan, jolloin perheen ulkopuolinen tuki voi muodostua korvaamattomaksi.
Vertaistuki – ”En olekaan ainoa”
Yksi merkittävä ilman toista vanhempaa kasvavien lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva asia on vertaistuki. Moni lapsi kantaa yksin ajatuksiaan siitä, miksi toinen vanhempi ei ole mukana hänen elämässään, tai tunteitaan siitä, kun toista vanhempaa ei ole kannustamassa jalkapallokentän laidalla tai osallistumassa koulun kevätjuhliin.
Harvoin, jos koskaan tulee lasten ja nuorten avattua näitä ajatuksiaan ja tunteitaan toisten kanssa. Eikä jokainen kaveri tai tuttu voi täysin ymmärtää näitä pohdintoja tai osaa antaa tarvittavaa tukea tilanteeseen. Vertainen voi.
Ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät, kuten Yhden Vanhemman Perheiden Liiton Leija-ryhmät ilman toista vanhempaa kasvaville lapsille ja nuorille, tarjoavat turvallisen tilan näille pohdinnoille. Vertaisuuden kokemus on ryhmissä hyvin vahva. Tunne siitä, ettei ole asioiden kanssa yksin vaan joku muu on kokenut saman – ja ettei vika ole minussa – on lapsille ja nuorille käsin kosketeltavan merkityksellistä.
Tiedon ja tuen saaminen on lapsen oikeus
Lasten ja nuorten hyvinvointia tukee myös ymmärrys omista tunteista sekä oman perheen vahvuuksista ja voimavaroista, joita Leija-ryhmissäkin käsitellään. Lisäksi ikätasoisen ja totuudenmukaisen tiedon saaminen omaan elämään liittyvistä asioista on lapsen oikeus. Se tukee lapsen ja nuoren kykyä hahmottaa elämänsä kokonaisuutena, johon hän voi myös itse vaikuttaa. Tärkeää on vahvistaa lapsen tai nuoren uskoa omaan toimijuuteensa sekä hälventää mahdollista häpeää.
Leija-ryhmissä lapsille ja nuorille annetaan vertaistuen ja jakamisen mahdollisuuden lisäksi tietoa esimerkiksi monimuotoisista perheistä, tunteiden merkityksestä ja säätelystä sekä kiintymyssuhteista ja muista ihmissuhteista. Tuki ja tieto auttavat ymmärtämään, ettei vanhemman poissaolo ole lapsen syy, eikä oma perhe ole yhtään vähäpätöisempi kuin kenenkään muun perhe. Vertaistuki lievittää yksinäisyyden ja erilaisuuden tunnetta, vahvistaa itsetuntoa ja luo toivoa tulevaan.
Annetaan tilaa kaikille kokemuksille ja tunteille
Ilman toista vanhempaa kasvavat lapset ja nuoret kuvailevat kaipuun tulevan aaltoina. Vaikka arki sujuisi hienosti, tietyt hetket – kuten juhlapäivät tai muiden kertomukset perhelomista – voivat herättää haikeutta tai jopa katkeruutta. Oman identiteetin rakentaminen voi tuntua työläämmältä, jos tieto ja tuntemus omasta alkuperästä on puutteellista. Silti lapset ja nuoret eivät kaipaa sääliä tai asian välttelyä, vaan aitoa kiinnostusta heidän kokemuksiaan ja tarpeitaan kohtaan.
Monet yhden vanhemman kanssa kasvaneet lapset ja nuoret ovat poikkeuksellisen empaattisia, itsenäisiä ja heillä on monenlaisia vahvuuksia sekä selviytymiskeinoja. He saattavat silti tarvita vertaisia tai perheen ulkopuolista, turvallista aikuista, joka auttaa heitä huomaamaan itsessään ja perheessään olevat voimavarat. He näkevät sen valtavan työmäärän, jonka läsnä oleva vanhempi tekee, ja arvostavat saamaansa tukea ja rakkautta.
Toiselle puuttuva vanhempi on suuri suru, toiselle neutraalimpi tosiasia. Tärkeintä on antaa tilaa kaikille näille kokemuksille, kuunnella ja tarjota tukea sekä muistuttaa lapsia ja nuoria: vika ei ole sinussa, etkä ole yksin.
Alkavia Leija-ryhmiä:
YVPL järjestää seuraavan nuorten Leija-ryhmän 12.5.2026 alkaen. Ryhmä on täynnä, mutta voit kysyä vapautuvia paikkoja: piritta.kahkonen@yvpl.fi
Yhteistyökumppanimme Oulun ensi- ja turvakoti ry järjestää 9–12-vuotiaiden lasten Leija ryhmän Oulussa ti 9.6. – pe 12.6. Klo 12–15. Ilmoittautuminen ryhmään on auki: https://link.webropol.com/s/leija26
YVPL kouluttaa Leija-ryhmien ohjaajia seuraavan kerran vuonna 2027. Tavoitteenamme on mahdollistaa vertaistuen saaminen ilman toista vanhempaa kasvaville lapsille ja nuorille eri puolilla Suomea. Jos olet lapsia, nuoria ja perheitä työssäsi kohtaava sosiaali- terveys- tai kasvatusalan ammattilainen ja haluaisit tukea yhden vanhemman kanssa kasvavia lapsia ja nuoria ryhmämuotoisesti, ole yhteydessä piritta.kahkonen@yvpl.fi / p. 0406705887
Kirjoittaja on Yhden Vanhemman Perheiden Liiton lasten ja nuorten toiminnan asiantuntija Piritta Kähkönen