Tasa-arvoisen maan perusta on jokaisen lapsen yhtäläinen mahdollisuus hyvään ja onnelliseen elämään ja hyvinvointivaltion tulee tarjota tähän yhdenvertaiset mahdollisuudet. Tämä ei Suomessa toteudu yhden vanhemman perheiden lasten kohdalla. Hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset sekä juuri budjettiriihessä varmistuneet leikkaukset järjestötoimintaan huonontavat yhden vanhemman perheiden asemaa entisestään. Suuntaa olisi tärkeä muuttaa ennen kuin leikkausten vaikutukset näkyvät perheiden hyvinvoinnin romahtamisena ja korjaavien palveluiden kasvavina menoina.

Yhden vanhemman perheiden köyhyys kasvaa

Suomessa yhden vanhemman perheiden lapsilla köyhyysriski on muita suurempi.  Esimerkiksi Unicefin joulukuussa 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan yhden vanhemman perheen lapset elävät yli kahdeksan kertaa todennäköisemmin köyhyydessä kuin kahden vanhemman perheen lapset.

Sosiaaliturvan on osoitettu olevan yksi vaikuttavimmista keinoista vähentää lapsiperheköyhyyttä. YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin antanut Suomelle suosituksen välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin. Hallituksen toteuttamat ja erityisen pahasti yhden vanhemman perheisiin kohdistuvat sosiaaliturvaleikkaukset kuitenkin vievät toimeentulon mahdollisuudet yhä tiukemmiksi ja lisäävät lasten ja perheiden eriarvoisuutta entisestään.

Järjestöleikkaukset ajavat ennaltaehkäiseviä palveluja alas

Lapsiperheiltä ollaan vähentämässä tukea myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten leikkauksilla. Hallitus on leikkaamassa 130 miljoonaa avustuksista vuoteen 2027 mennessä.  Näin suuret leikkaukset vaikuttavat dramaattisesti järjestöjen mahdollisuuksiin tuottaa hyvinvointia haavoittuvassa asemassa oleville suomalaisille. Samaan aikaan myös hyvinvointialueiden palvelujen supistuminen kohdistuu lapsiperheisiin.

Hallitus on omassa ohjelmassaan sitoutunut siirtämään painopisteen korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä, mutta avustusten leikkaukset vähentävät juuri näitä palveluita. Nyt vähentyvä järjestöjen rahoitus on taannut tukea ja toimintaa monille vaikeuksien kanssa kamppaileville ihmisille, ja tuen ansiosta monet ovat tarvinneet vähemmän korjaavia ja kalliimpia palveluita. Koulutettujen vapaaehtoisten toteuttama vertaistuki on inhimillinen ja edullinen tapa tukea perheitä.
 
Avustusten leikkaukset tarkoittavat esimerkiksi Yhden vanhemman Perheiden Liiton palvelujen merkittävää karsimista. Vaarassa ovat matalan kynnyksen vertaisryhmät yhden vanhemman perheille, eroryhmät vanhemmille, nuorille ja lapsille, eroinfopuhelin ja -chatpalvelu, ilman toista vanhempaa kasvavien lasten ja nuorten ryhmät, perheiden tukena toimivat vapaaehtoiset ja nuorten työllistäminen lastenhoitotyöhön. Jos vanhemmat eivät saa esimerkiksi apua eroon ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen, voivat riidat kärjistyä ja kriisi voi jatkua pitkään vahingoittaen lapsia ja koko perhettä.

Nyt onkin tärkeää jarruttaa avustusleikkauksissa ja seurata tarkasti sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksia lapsiin ja perheisiin. Viisautta on myös peruuttaa jo tehtyjä päätöksiä ennen kuin niiden vaikutukset näkyvät lasten ja nuorten entistä huonompana vointina ja palveluiden kasvavina menoina.

Terhi Rapeli
toiminnanjohtaja
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

Kuva: Unsplash