Suomessa on 129 625 yhden vanhemman perhettä (Perheet 2020, Tilastokeskus, 2021).
Tukien nousu ei riitä kattamaan kohonneita hintoja. Eduskunnalla ja hallituksella pitää olla nykyistä ketterämpi reagointikyky maailman muutostilanteita varten.
1)Lapsivaikutusten arviointi tulee toteutua kaikessa julkisessa päätöksenteossa systemaattisesti etenkin eduskunnassa (Iivonen, Esa; Pollari, Kirsi (2021-08-11) Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille; https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163343)
Arviointi tekee näkyväksi päätösesityksen vaikutukset lasten ja nuorten elämään kuten terveyteen, ihmissuhteisiin, oppimiseen jne. Arviointi selvittää myös lasten omat näkökulmat. Resurssien käytönkin pitää varmistua lasten edun mukaiseksi. Ministeriöiden on varmistettava itselleen riittävä lapsivaikutusten arviointiin liittyvä menetelmäosaaminen. Valtion tulee tiedottaa aiheesta myös kunnille ja hyvinvointialueille. Arvioinnissa pitää huomioida lasten ja perheiden moninaisuus.
2) Lapsiystävällinen ero
Tuomioistuimiin pitää perustaa perheoikeudelliset osastot, joissa tuomarilla on oikeus käyttää laillistetun psykologin apua/täydennystä olosuhdeselvityksen laatimiseen ja tulkitsemiseen. Vain hänellä on lain mukaan oikeus laatia lapsen kehitysarvio. Pitkäaikaisessa huoltokiistakierteessä usein kumpikin osapuoli arvioi toisen estävän lapsen kasvua ja kehitystä. Hänen vastuullaan on myös lapsen ikärajaton kuuleminen, jota YK:n lapsen oikeuksien sopimus Suomelta edellyttää. Kuulemisessa pitää olla mahdollisuus käyttää lapsen äänitallenteen lisäksi myös videotallennetta, joka auttaa merkittävästi pienen lapsen kuulemista. Nykyisin psykologilla on oikeus osallistua huoltokiistan tuomioistuinkäsittelyyn perehtyäkseen vanhempien tilanteeseen. Myös psykologilla pitää olla oikeus esittää kysymyksiä vanhemmille käräjäoikeudessa (vrt. ns. Norjan malli).
Mahdollinen perheen lähisuhdeväkivallan uhka pitää tunnistaa ja dokumentoida. Se tulee arvioida turva-alan ammattilaisten käyttämillä uhka-analyyseillä. Lastenvalvojille pitää järjestää aiheesta opetusta tunnistamaan ja dokumentoimaan lähisuhdeväkivaltaa huoltokiistan olosuhdeselvityksen laatimisen yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön pitää valmistella yhdessä lapsen edun määrittelyä tyypillisissä huoltokiistatilanteissa.
Valvottuja tapaamispaikkoja pitää olla riittävästi. Subjektiivinen oikeus palveluun tulee toteutua myös käytännössä vanhemmille. Valvotuissa ja tuetuissa tapaamispaikoissa pitää voida toteuttaa päihdetestaus tarvittaessa. Vanhemmat pitävät tärkeänä, että hyvinvointialue ohjaa vanhempia tarvittaessa päihdehoitoon. Sen avulla voidaan arvioida myös lapsen tapaamisten toteutumismahdollisuuksia.
Erityistarpeisen lapsen vanhempien erossa kuntoutuksesta vastaavat mukana
Lapsen sairaus tai vamma lisää eronneisuusriskiä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimus vuonna 1987- syntyneiden lasten selviytymisestä paljasti, että esimerkiksi 37 % autismia sairastavien lasten vanhemmista oli eronnut. Vanhempi saattaa aluksi torjua lapsen sairauden tai vamman, mutta hyväksyy tilanteen myöhemmin. Kummallekin vanhemmalle pitää järjestää mahdollisuus saada lapsen kuntoutukseen ja terapiaan liittyvää ohjausta olivat he eronneita tai ei.
Kuntoutus auttaa hyväksymään lapsen erityistarpeen. Eroon liittyvissä huoltajuutta tai tapaamista koskevissa kiistatapauksissa tapaamisten edellytyksenä tulisi olla vanhemman osallistuminen lapsen sairauteen liittyviin tutkimus-, hoito- tai terapiakäynteihin.
Mahdollisen sosiaalitoimen olosuhdeselvityksen ja tuomioistuinsovittelun tai -käsittelyn yhteydessä pitää kuulla lapsen kuntoutuksesta vastaavaa. Hänen tulee kertoa tuomioistuimessa, miten lapsen sairaus tai vamma pitää huomioida arjen tasolla. Vastaavasti kuntoutuksesta vastaaville on lisättävä tietoutta eron vaikutuksista erityislapsen arkeen, kasvuun ja kehitykseen. Hoivapalveluja pitää järjestää lapsikohtaisesti kummankin vanhemman kotiin, vaikka he asuisivatkin eri kuntien alueilla. Myös lapsen koulussa tulee miettiä toimivat keinot erityislapsen oppimisen tukemiseksi ja tukikeinojen järjestämiseksi.
Ilmoitus aiotusta muutosta
Molempien huoltajavanhempien velvollisuus ilmoittaa toiselle vanhemmalle muutostaan silloin, kun lapsen tapaamisista on vahvistettu sopimus tai tuomioistuimen päätös, on hyväksyttävää.
Kolme kuukautta on kuitenkin joissakin tilanteissa liian pitkä aika ennakoida omaa muuttoa. Esimerkiksi TE -toimisto voi velvoittaa työ- tai opiskelupaikan vastaanottamista huomattavasti aikaisemmin jopa karenssin uhalla. Samoin Kela voi päättää, ettei toimeentulotukilaskelmassa enää huomioida normeja ylittäviä asumiskustannuksia. Jos silloin onnistuu saamaan huokeamman vuokra-asunnon, siihen on käytännössä tartuttava heti.
Perusteltuna syynä nopeampaan muuttoon pitää lisätä työ- tai opiskelupaikan tai työnantajan työpisteen vaihtuminen. Vanhemman pitää myös voida toteuttaa ripeästi, alle kolmessa kuukaudessa, Kelan antama velvoitus muuttaa huokeampaan vuokra-asuntoon. Myös perhesuhteet voivat olla perusteena, kuten omaishoitajana toimiminen toisella paikkakunnalla asuvalle omaiselle tai lapsen hoitoavun saaminen. 15-vuotiaan lapsen oma muuttoilmoitus tulee myös hyväksyä.
Lapsen tapaamisten turvaaminen
Suomessa huolto- ja tapaamiskiistan täytäntöönpanomenettelyssä olevia perheitä on
muutamia kymmeniä ja itse täytäntöönpanojakin muutamia satoja vuosittain (382 kpl vuonna 2015). On tehotonta, että täytäntöönpanosovittelut ovat olleet siroteltuina 309 kuntaan. Useilla täytäntöönpanosovittelijoilla onkin korkeintaan yksi sovittelu. Kuitenkin juuri sovittelussa olevat perheet tarvitsisivat avukseen asiantuntijoita, joille myös kertyisi kokemustietoa. Mm. Optulan Huoltokiistojen käsittelystä tehdyn tutkimuksen mukaan (Litmala, Valkama, 2007) monet näistä perheistä on moniongelmaisia ja tuomioistuinkiistat pitkäkestoisia. Liitto ehdottaakin, että lasten huollon, tapaamisten ja asumisten täytäntöönpanosovittelu siirretään hyvinvointialueilta neljälle valtakunnalliselle työryhmälle. Sovittelun pitää olla moniammatillista ryhmätyötä, jossa mukana on päihde- ja lähisuhdeväkivallan asiantuntijoita juridiikan ja lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoiden ohella.
YVPL ei kannata lapsen tapaamisten pakkotäytäntöönpanoja. Pakkokeinot eivät tue vanhempien yhteistyötä eikä vanhemman ja lapsen suhdetta. Ne voivat kohdistua vain lähivanhempiin, mikä lisää vanhempien välistä jännitettä. Länsimaiden ankarimmat pakkokeinot, kuten jopa tuhansiin euroihin nousevat uhkasakot, saattavat pakottaa lähivanhemman luovuttamaan lapsen vaarallisiin olosuhteisiin. Suomessa on mm. viranomaisnouto tapaamisten pakkokeinona. Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston alueella ei kuitenkaan ole ollut yhtään tapausta. Nouto tuleekin poistaa tapaamiskiistojen ratkaisuna. Sen sijaan liitto vaatii perheneuvonnallisia palveluja.
Tapaamiskulut pitää määritellä vain elatussopimuksessa, jossa elatuskyky on selvitetty laajimmin.