Liitto lähestyi Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2019 oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia ja
Perhe- ja peruspalveluministeri Katja Kiurua. Liitto on huolissaan erityislasten huomioimisesta lapsen huoltoa – ja tapaamisia päätettäessä ja esittää ministereille seuraavia parannuskeinoja:
- Vanhempien eroon liittyvän olosuhdeselvityksen laatimisessa tulee huomioida erityistarpeisen lapsen hoitotahon näkemys lapsen toimintavajeista nykyistä paremmin.
- Jos huolto- ja tapaamiskiistassa vanhempien välillä on luottamuspulaa ja kummatkin vanhemmat esittävät toisen vanhemman estävän lapsen kasvua ja kehitystä, olosuhdeselvityksessä tulee olla myös psykologin arvio lapsen kasvusta ja kehityksestä.
- Tapaamista koskevissa kiistatapauksissa tapaamisten edellytyksenä tulee olla vanhemman osallistuminen lapsen sairauteen liittyviin tutkimus-, hoito- tai terapiakäynteihin.
- Erityislapsen vanhemmat tarvitsevat nykyistä enemmän tukipalveluja, mm. kotipalvelua ja tukiperheitä.
- Vanhemmalla tulisi olla oikeus omaishoidon tukeen silloin, kun hän tekee osa-aikatyötä lapsen erityistarpeisuuden vuoksi.
Vetoomus YK:n Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2019
Erityislapsen vanhempien osallisuus lapsen kasvun ja kehityksen tukena eron jälkeen
Lapsen sairaus tai vamma lisää eronneisuusriskiä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimus vuonna 1987- syntyneiden lasten selviytymisestä paljasti, että esimerkiksi 37% autismia sairastavien lasten vanhemmista oli eronnut, kun muiden lasten vanhempien osuus oli vajaa puolet siitä. Erityislapsen sairauden tai vamman aiheuttamat arjen haasteet voivat vaikuttaa myös lapsen ja etävanhemman tapaamisten järjestämiseen.
Vanhempi saattaa aluksi torjua lapsen sairauden tai vamman, mikä kuitenkin yleensä menee ohi ajan myötä. Kummallekin vanhemmalle pitää järjestää mahdollisuus saada lapsen kuntoutukseen ja terapiaan liittyvää ohjausta. Eroon liittyvissä huoltajuutta tai tapaamista koskevissa kiistatapauksissa tapaamisten edellytyksenä tulisi olla vanhemman osallistuminen lapsen sairauteen liittyviin tutkimus-, hoito- tai terapiakäynteihin.
Mahdollisen sosiaalitoimen olosuhdeselvityksen ja tuomioistuinsovittelun tai -käsittelyn yhteydessä pitää kuulla myös lapsen sairauden tai vamman asiantuntijaa, joka vastaa lapsen terveyteen liittyvistä asioista ja kuntoutuksesta. Hänen tulee kertoa, miten lapsen sairaus tai vamma pitää arkielämässä huomioida. Vastaavasti terveydenhuoltohenkilökunnalle on lisättävä tietoutta eron vaikutuksista erityislapsen arkeen, kasvuun ja kehitykseen.
Pitkäaikaisessa huoltokiistakierteessä usein kumpikin osapuoli arvioi toisen estävän lapsen kasvua ja kehitystä. Tuomioistuinsovittelussa asiantuntija-avustajan tulee voida laatia lapsen kasvun ja kehityksen arvio ja vanhemmuuden arvio. Sen vuoksi asiantuntija-avustajalla tulee olla psykologin tutkinto.
Joskus hoitohenkilökunta tai sosiaalitoimi saattaa arvostella tai kyseenalaistaa lapsen vanhempia turvallisen kasvuympäristön järjestämisestä ja näissä tilanteissa lapsi saatetaan sijoittaa kodin ulkopuolelle. Syyttelyn sijaan pitäisi tukea kumpaakin vanhempaa sekä tukea vanhempien välistä yhteistyötä, mikä lopulta on kaikkien osapuolten ja ennen kaikkea erityislapsen kiistaton etu. Palvelujen tulee olla lapsikohtaisia eikä vanhemman asumiseen perustuvia. Hoivapalveluja pitää järjestää lapsikohtaisesti kummankin vanhemman kotiin, vaikka he asuisivatkin eri kuntien alueilla. Myös lapsen koulussa tulee miettiä toimivat keinot erityislapsen oppimisen tukemiseksi ja tukikeinojen järjestämiseksi. lapsia tulee kohdella yhdenveroisesti kunnasta asuinriippumatta. Järjestöt ovat lisäksi kouluttaneet vanhemmille vertaisvanhempia. Esimerkiksi Autismiliitolla on 50 koulutettua vertaisvanhempaa.
Omaishoitajan tukea myös osa-aikatyötätekevälle
Eronneen erityistarpeisen lapsen vanhemman mahdollisuus osallistua työelämään on kokemustemme mukaan usein rajallinen riittämättömien tukitoimien vuoksi. Tämä aiheuttaa usein pienituloisuutta, mikä lisää lapsiköyhyyttä, eriarvoisuutta ja lastenkin syrjäytymistä. Vanhemmalla tulisi olla oikeus omaishoidon tukeen myös silloin, kun hän tekee osa-aikatyötä lapsen erityistarpeisuuden vuoksi. Tukia määrättäessä tulee huomioida perheen kokonaistilanne mm. lasten lukumäärä, muiden lasten erityistarpeet ja se, että perheessä on yksi vanhempi.
Lapsen sairaudesta tai vammasta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden perusteella maksettava Kelan alle 16- vuotiaan vammaistuki tai 16-vuotta täyttäneen vammaistuki tulisi maksaa sille vanhemmalle, joka tosiallisesti vastaa lapsen hoidosta ja huolenpidosta pääsääntöisesti arjessa.
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Susanna Kavonius
Ensi- ja turvakotien liitto ry Riitta Särkelä
ADHD-liitto ry Nina Hovén-Korpela
Autismiliitto ry Tarja Parviainen