Susanna Kavonius yksimielisesti jatkoon
Liittokokous valitsi yksimielisesti uudestaan Susanna Kavoniuksen puheenjohtajaksi alkavaksi kaksivuotiskaudeksi. Hän on ICT-suunnittelija Nurmijärveltä ja on ollut lähi- ja etä-äiti sekä lähi- ja etä-äitipuoli. Hän jäi lähivanhemmaksi vuonna 2002 15- ja 8-vuotiaiden poikien kanssa. Nykyisessä uusperheessä ovat asuneet myös miehen 1992 ja 1994 syntyneet pojat. Nämä neljä poikaa ovat jo aikuisia. Uusperheessä on vielä pariskunnan yhteinen 12-vuotias tytär. "Totaaliyhäriydestä ei ole kokemusta, lähes kaikista muista näkökulmista olen yhden vanhemman perhettä nähnyt. Nykyistä perhettä voi pitää ydinperheenä", summasi puheenjohtaja Kavonius valintansa jälkeen.
Liittohallitukseen erovuoroisten tilalle valittiin Seija Lamminpää Kemistä (Merla), Maisa Soukka Oulusta (Osyp),Riikka Kähkönen Kajaanista (EPV) ja Anneli Hangasmäki Tampereelta (Tampereen seudun yksin- ja ytheishuoltajat).
Varajäseniksi valittiin Marita Marttanen Oulusta (Osyp), Iisa Haataja Oulusta (Osyy, YVP-Olkkarit), Susanna Reijonen Kuopiosta (Kuopion seudun yhden vanhemman Perheet) ja Tarja Mäkelä Turusta (Turun Seudun Yksinhuoltajat) ja Karita Suomi Turusta (Turun Seudun Yksinhuoltajat).
Julkilausumassa liittokokous vaati lapsen kasvun ja kehtiyksen asiantuntijoita huoltokiistojen tuomioistuinkäsittelyihin. Lue koko julkilausuma:
LAPSEN KASVUN JA KEHITYKSEN ASIANTUNTIJA
MYÖS LAPSEN HUOLTOKIISTOJEN TUOMIOISTUINKÄSITTELYIHIN
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry ehdottaa tuomioistuinsovitteluissa käytetyn asiantuntija-avustajan käytön laajentamista myös varsinaisiin tuomioistuinkäsittelyihin.
Valtakunnallinen tuomioistuinsovittelukokeilussa käräjätuomarin työparina oli lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntija. Sovittelut mm. vähensivät kuntien sosiaalitoimelta pyydettyjen olosuhdeselvitysten määrää dramaattisesti.
Lain mukaan tuomioistuinsovittelua ei kuitenkaan saa käyttää huoltokiistoissa, joihin liittyy lähisuhdeväkivaltaa tai jompikumpi osapuoli on ollut alisteisessa asemassa. Nämä kiistat ratkaistaan tuomioistuinkäsittelynä. Vajaa prosentti eronneista vanhemmista, vuosittain noin 500 perhettä (Litmala, Marjukka, Valkama, Elisa Lapsen huolto- ja tapaamiskiistat tuomioistuimissa. Optula, 2006), jatkaa huolto- ja tapaamiskiistakierrettä vuosia. Mikäli nämä pitkittyneet huoltokiistakierteet halutaan katkaista käräjätuomari tarvitsee kuitenkin avukseen lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijan myös tuomioistuinkäsittelyihin. On nurinkurista, että käräjätuomarilla on työpari tavanomaisissa tapauksissa, mutta haastavissa hän joutuu toimimaan yksin. Juuri näissä tapauksissa on erityisen tärkeää, että päätöksen tekijällä on käytettävissään kaikki tieto perheestä ja lapsen edunmukaisesta menettelystä.
Norjassa asiantuntija-avustajia käytetään myös tavanomaisissa tuomioistuinkäsittelyissä. Hänen panoksensa myös osittain korvaisi suomalaista olosuhdeselvitystyötä, sillä hän kuulee lapsia ja vanhempia yhdessä ja erikseen ja seuraa väliaikaisen sopimuksen toimivuutta käytännössä
Lisätietoja: Susanna Kavonius, Heljä Sairisalo 040 3515355