Yksinhuoltajat tarvitsevat riittävät ja kohtuuhintaiset päivähoitopalvelut
Työnantajien järjestö esitti, että päivähoitomaksujen korotukset perutaan. Tietyissä tilanteissa työllistyminen merkitsee jopa tulojen vähenemistä, koska päivähoitomaksu nousee. Tämä vaikutus ilmenee etenkin yhden vanhemman perheissä. Vielä 1990-luvun alussa yksinhuoltajat kävivät muuta väestöä useammin töissä, kun nykyään yhden vanhemman perheissä on työttömyyttä huomattavasti enemmän kuin muissa perheissä. Yksinhuoltajaäidit kuitenkin haluavat töihin jopa muita äitejä enemmän, mutta esteenä on em. loukun lisäksi myös hoivapalvelujen jälkeenjääneisyys.
Yhden vanhemman perheet tarvitsevat päivähoitopalveluja, jotka vastaavat nykyistä työelämää kohtuuhinnalla. Päivähoitomaksua määrättäessä yksinhuoltajien tulokäyrän tulee olla puolet muiden perheiden tulokäyrästä, koska skaalaetu ei toimi yhden vanhemman perheen taloudessa yhtä tehokkaasti kuin kahden vanhemman. (kts. liite)
Päivähoitoa ei saa rahoittaa leikkaamalla asumistukea tai toimeentulotukea
Päivähoitomaksujen korotuksesta luopumista ei kuitenkaan saa rahoittaa asumistuki- eikä toimeentulotukimenoja leikkaamalla. Se asettaisi esimerkiksi pitkäaikaissairaat vanhemamt erittäin heikkoon asemaan. Tutkimusten mukaan huomattavan suurella osalla pitkäaikaistyöttömistä on myös pitkäaikaissairaus.
Lisätietoja: puheenjohtaja Susanna Kavonius 050 350 9967, tai toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo 040 3515355
liite
Yhden Vanhemman perheet haluavat itse ansaita elantonsa
Peräti 16,4 % vanhemmista, jotka kasvattavat yksin lapsiaan, ovat työttöminä (Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto,2012 ). Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin muun väestön työttömyysaste. Muutos on hätkähdyttävä, sillä vielä 1990 –luvun alussa yksin lapsiaan kasvattavat olivat useammin työssä kuin muu väestö.
Kuitenkin yksinhuoltajat ovat kiinnostuneita käymään työssä. Myös niissä tapauksissa, että hän saa työstä vähemmän rahaa kuin työttömyysturvalla. Työssäkäynti mahdollistaa paitsi toimeentulon ja eläkkeen, myös ammattitaidon säilyttämisen. Ammattitaitoa pidetään yksilön arvokkaimpana omaisuutena. Yksin lapsiaan kasvattavat arvostavat myös työelämän mukanaan tuomia sosiaalisia suhteita. (Hakovirta, Mia Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkina-valinnat, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto, 2006)
Akatemiatutkija Krögerin mukaan peräti joka toinen yhden vanhemman perhe on hoivaköyhä. Hoivaköyhyydessä julkiset hoivapalvelut eivät kata vanhemman työssäkäyntiaikaa. Neljäsosalla on jopa hoivakriisi, jossa julkiset hoivapalvelut vastasivat lapsen hoivasta hyvin niukasti tai ei lainkaan. (Kröger, Teppo Hoivaköyhyys yksinhuoltajaperheissä. Kenelle lastenhoito-ongelmat kasautuvat, julkaisussa Takala (toim.) Onko meillä malttia sijoittaa lapsiin, Kela 2005)
Katja Forssènin ja Veli-Matti Ritakallion kansainvälisen vertailun mukaan yksinhuoltajaäitien köyhyysriski on kaikissa EU-maissa korkeampi kuin puolisoäitien köyhyysriski. Kokopäivätyö suojaa juuri yksinhuoltajaäitejä köyhyysriskiltä. (Yksinhuoltajaäitien moniulotteinen köyhyys Euroopassa julkaisussa Forssèn, Haataja, Hakovirta (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009)
Yhden Vanhemman Perheiden Liiton toimenpidevaatimukset:
· Yksinhuoltajien on päästävä työelämään, jotta he voivat elättää itsensä ja lapsensa sekä ansaita eläketurvansa. Nykyiset lapsiperheiden hoivapalvelut eivät riitä: Lapsiperheiden hoivapalvelujen kehityksen pitää seurata työmarkkinamuutoksia.
· Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ehdottomasti palautettava ja lisättävä työelämän tarpeita vastaavaksi.
· Lapsiperheiden kotipalvelu on palautettava, jotta mm. perheen sairaustapaukset voidaan hoitaa kohtuudella ja vanhempi voi säilyttää työpaikkansa.
· Päivähoitoajan tulee joustaa vanhempien työaikojen kanssa, ja myös vuorotyöläisten lapsille, myös pienille koululaisille, tulee järjestää riittävästi hoivapalveluja.
· Tarvitaan lisää avoimia päivähoitopalveluja myös oppilaitoksiin ja suurille naisvaltaisille työpaikoille kuten sairaaloihin.
· Vuorohoitoa pitää ainakin kokeilla kolmiperhehoitona niin, että yöhoitaja tulee lasten kotiin Ruotsin käytännön mukaisesti.
· Koulujen kesäloman ajaksi tarvitaan riittävästi leiritoimintaa.
· Vanhemmille oikeus jakaa lasten hoitoa eron jälkeen: etävanhemmalle perhevapaaetuudet
· Erityistarpeisten peruskoululaisten aamu- ja iltapäivähoito on toteutettava tarpeita vastaavaksi.
· Pienten koululaisten vuorohoito on toteutettava.