Kampanjamme nimi on: Perhe muuttuu, rakkaus pysyy. Kerro perheestäsi, millainen yhden vanhemman perhe sinulla on?
Perheeseeni kuuluu minä Seikku eli äiti ja viisi lasta sekä bonuslapsi. Nykyisin elelen aviopuolisoni ja koiran kanssa. Lapset ovat jo aikuisia ja lapsenlapsiakin kahdeksan.
Miten perheesi on muuttunut ajan saatossa/millaisia muutoksia perheessäsi on ollut?
Sain esikoiseni tosi nuorena, 17-vuotiaana. Elimme kahdestaan, olin hänen ainoa vanhempi eli totaaliyksinhuoltaja.
Kun esikoinen oli neljävuotias, joukkoomme liittyi avopuolisoni ja muutimme yhteiseen asuntoon. Silloin meille muodostui uusperhe, avopuolisolla oli myös oma kaksivuotias lapsi. Sain puolisoni kanssa kaksi lasta, elämä oli ihanaa suurperheen elämää, vaikka välillä elämä olikin hankalaa.
Päädyimme avoeroon ja minä ja kolme lastamme muutimme yhteisestä kodista pois. Tämän jälkeen elimme neljästään ja sain yksinhuoltajuuden nopeasti eromme jälkeen. Elimme lasten kanssa turvallista ja hyvää elämää. Kun esikoinen oli 14-vuotias ja nuoremmat 7- ja 5-vuotiaita, tapasin ihanan ihmisen.
Tutustuimme ja hän tykästyi minun lapsiini. Elämä meni eteenpäin ja muutimme yhteen. Saimme kaksi ihanaa yhteistä lasta. Iso perheeni yhdistyi, kun menimme naimisiin ja elimme ihanaa suurperhe-elämää.
Mukaan 9-vuotiaana liittyi vielä bonuslapsenikin. Valitettavasti mieheni terveys heikkeni ja lopulta tuli elämän loppu, mieheni nukkui pois. Tuolloin jäin leskeksi ja lasteni totaaliyksinhuoltajaksi, eli lapsilla ei ollut lainkaan yhteyttä toisiin vanhempiin.
Miten tämän jälkeen elämä on muuttunut, kun lapset ovat jo aikuisia?
Nyt kun he elävät omaa elämäänsä ja ovat aikuisia, olen tarvittaessa apuna. Äitinä olen kiitollinen, että olen saanut ohjattua kaikki hyvälle tielle elämään. Olen löytänyt elämääni uuden aikuisiän rakkauden, ja olen naimisissa.
Mikä tuottaa iloa arkeesi?
Iloa ja kiitollisuutta saan, kun seuraan aikuisten lasteni elämää, kuinka he pärjäävät ja ovat terveitä, vaikka aina heillä ei helppoa ollutkaan kasvaessaan ilman toista vanhempaa. Lasten kanssa olemme muistelleet yhdessä heidän lapsuuttaan. Tämä tuottaa äidissä ylpeyttä ja kiitollisuutta. Iloa tuo myös lapsenlapset ja heidän varttuminen sekä pitkäaikainen YVPL-yhdistystoimintani, joka alkoi jo vuonna 1991. Nykyisin seuraan ilolla yhdistyksen jäsenten lasten kasvua.
Mitä lapsesi ovat opettaneet sinulle?
Minulle kaikki lapseni ovat opettaneet rakkautta ja sietokykyä sekä sopeutumista muuttuviin aikoihin. Kaikki ovat olleet samanarvoisia ja rakastettavia yksilöitä. Lapseni ovat olleet etusijalla minulle kaikessa. Äidin Rakkautta.
Mitä muuta haluat sanoa?
Kiitos YVPL.
Haastattelu ja teksti: Anne Elisabet Belt, YVPL ry
