- Varhaiskasvatuksen toiminta-aikojen tulee seurata työelämän muutosta
Koska työelämä muuttuu kohti 24/7 -aukioloa, tulee myös varhaiskasvatuksen muuttua, jotta vanhemmat pystyvät sijoittumaan työmarkkinoille. Erityisesti tämä koskee yhden vanhemman perheitä etenkin niitä, joissa on erityistarpeinen lapsi. Yhden vanhemman perheiden työttömyysaste on kaksinkertainen verrattuna muuhun väestöön, vaikka työmotivaatio on tutkimuksen mukaan jopa suurempi. (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2020) (Hakovirta, Mia Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat, Väestöntutkimuslaitos D 45/2006)
Varhaiskasvatusaikojen tulee joustaa illasta ja aamusta. Vuorohoitoa tarvitaan enemmän ja sen tulee sijoittua sairaalatoiminnan ja suurien markettien yhteyteen, mikä helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista etenkin naisvaltaisilla aloilla.
- Lähivanhempi päättää viime kädessä kenelle lapsi voidaan luovuttaa päiväkodista Varhaiskasvatuksen työntekijöiden tulee opiskella vanhempien eroon liittyvät peruskäsitteet.
Lähivanhempi vastaa lapsen ja etävanhemman tapaamisten turvallisuudesta ja sen vuoksi hän päättää vanhempien kiistatilanteessa viime kädessä kenelle lapsi voidaan luovuttaa varhaiskasvatuksesta. Lähivanhempi on se vanhemmista, jonka luona lapsi asuu virallisesti.
Yhteishuolto ei vielä mahdollista etävanhemman ja lapsen välisiä tapaamista, elleivät vanhemmat ole tästä yksimielisiä. Etävanhempi saa tavata lasta jopa vastoin lähivanhemman tahtoa, mikäli hänellä on vahvistetut tapaamiset joko vanhempien sopimuksella, jonka sosiaalitoimi on vahvistanut, tai tuomioistuinpäätöksellä.
- Varhaiskasvatussuunnitelma on tärkeä perusta
Kummallekin vanhemmalle pitää erikseen lähettää kutsu varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseksi. Erityisen tärkeää tämä on, jos kyseessä on erityistarpeinen lapsi. Suunnitelma tulee tehdä ajan kanssa. Myös lapsi itse pitää osallistaa suunnitelman tekemiseen eli häntä tulee kuulla tähän tarkoitukseen kehitetyillä menetelmillä ikätason tasoisesti. Erityisesti erityistarpeista lasta pitää kuulla vammansa edellyttämällä tavalla. Lene -testit ja muut kehityksen ja tuen tarpeen mittarit ovat tärkeitä toteuttaa, jotta lapsi osataan tarvittaessa ohjata tarkempiin tutkimuksiin ja kuntouttaviin toimiin.
Myös kuntoutuksellinen varhaiskasvatus ja avustaja pitää järjestää terveydenhuollon suosituksen mukaisesti.
- Isänpäivän ja äitienpäivän -korttien laatiminen tulee lopettaa ja siirtyä tekemään läheisten korttia niin kuin jo monissa päiväkodeissa onkin tehty. Lapsen tulee saada itse päättää kenelle hän valmistaa onnittelukortin. Mikäli kortteja kuitenkin tehdään, pitää lapsen trauma hoitaa hoitopaikasta käsin välittömästi. Jäsenemme kertovat lapsien oirehtivan korttitalkoiden jälkeen jopa viikkoja.
- Kesäajan varhaiskasvatuksen keskittäminen pitää lopettaa
Koska lapset eivät tunne toisiaan eikä henkilökuntaa, eikä henkilökunta vanhempia eikä lapsia mm. tapaturma-alttiuden on todettu kasvavan ns. kesäajan keräilypäiväkodeissa. Lisäksi näiden muutosten vuoksi lapsen varahaiskasvatus keskeytyy. Vähintään lapsilla tulisi olla edes turva-aikuinen ryhmästä kesäajan varhaiskasvatuksessa ‘päivystävänä varhaiskasvatuksena’.
On kaupunkeja, jossa todettiin, ettei kesäajan varhaiskasvatuksen keskittäminen kuitenkaan säästänyt verovaroja, koska valtaosa menoista on kiinteitä vuokra- tai henkilökuntaan liittyviä kuluja, jotka säilyvät oli päiväkoti kiinni tai auki.
- Saman perheen lapsille samasta päiväkodista paikka
Ei voi velvoittaa yhden vanhemman perheellisenä kuljettamaan sisaruksia eri päiväkoteihin.
- Yhden vanhemman perheille on ongelmallista se, ettei lapsia voi enää hakea muu kuin täysi-ikäinen henkilö. Esimerkiksi muutoin kotona saattoi olla 17-vuotias naapurintyttö lasten hoitajana, mutta hän ei saanut hakea lapsia päiväkodista.
- Varhaiskasvatusmaksujen 0-maksuluokan korvaaminen asiakasmaksulain §11 pykälällä oli väärä toimenpide, sillä § 11 on todettu asiakasmaksulain kohdalla toimimattomaksi. SOSTE – Suomen sosiaali ja terveys ry: hallinnoima EAPN-Fin laati kyselyn, jonka mukaan pykälä on tuntematon niin asiakkaiden kuin kuntien maksujen kerääjien sekä heitä johtavien henkilöiden keskuudessa. Sitä ei yksinkertaisesti käytetä.
Esitämmekin, että 0-maksuluokka palautetaan varhaiskasvatusmaksuihin.
Pyydämme, että kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavat huomioivat yhden vanhemman perheiden kokemukset toimivasta varhaiskasvatuksesta.
Susanna Kavonius Heljä Sairisalo
puheenjohtaja toiminnanjohtaja