Neuvoja arjen tilanteisiin

Suunnittelet eroa tai
olet eroamassa

Olet eronnut mutta
asiat eivät suju

Olet tuen, toiminnan
tai ystävien tarpeessa

Odotat lastasi yksin

Lapsesi asuu toisen
vanhempansa luona

YVPL:n mukin hinta on 10 euroa/kpl + mahdolliset lähetyskulut. Liiton toimistoista tai tapahtumista, kuten liittokokouksesta, voit ostaa mukin ilman lähetyskuluja. Tilaukset: jäsenyhdistysten sihteeri.

Tilaa nyt Muuttuva Perhe!

Tukea vanhemmuuteen, jaettuja iloja, neuvoja selviytymiseen, tietoa oikeuksista.

Vuositilaus 20 €, jäsenille maksuton. Tilaukset: Lähetä sähköpostia tai 040 774 9660 .

Ajankohtaisia linkkejä:

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö, jonka tavoitteena on parantaa yhden vanhemman perheiden sosiaalista, taloudellista ja oikeudellista asemaa.

EROINFO

Kun haluat keskustella siitä kuinka lapsen elatusapu lasketaan, lapsen asuminen, huolto ja tapaamiset muualla asuvan
vanhempansa kanssa järjestetään eron jälkeen, soita Eroinfoon.

EROINFOPÄIVYSTYS

ma-to 10.00-16.00, ke 10-19

020 774 9800

(hinta 0.0828 euroa/puhelu + 0.07 euroa/minuutti (lankapuhelin ) (alv 23%)
tai 0.0828 euroa/puhelu + 0.17 euroa/minuutti (matkapuhelin) (alv 23%)

Päihdeneuvonta
Ovatko päihteet ongelmasi, kaipaatko läheisenä tietoa ja tukea?
Päihdetyöntekijän tavoitat numerosta 050 342 2185 ja 0400 441 708 virka-aikoina.

Odotatko yksin?

Odotatko lasta yksin? kaipaatko tietoa ja tukea?
Aluepäällikkö Teija Hallbäck-Vainikan tavoitat numerosta 040 541 5294 virka-aikoina.

Erotietoutta vanhemmille keväällä 2012

Vanhemman eron ABC-kurssit
Koulutuksessa käydään läpi mm. lapsen huolto, tapaamiset ja elatus tulee järjestää eron jälkeen. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumisia.

Turku 30.1.2012 klo 17.30-20.00
Paikka: Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3.
Tiedustelut aluekoordinaattori Teija Hallbäck-Vainikka p. 040 541 5294. Vapaa pääsy.

Oulu 27.2 ja 7.5 klo 18-19.30 Kumppanuuskeskus, Isokatu 47. Kokoustila Isoseppä.
Keskustelemassa kanssanne asianajaja Jutta Wallen-Leino ja Ulla Sauvola.
Lastenhoito järjestetty. Ilmoittaudu mukaan, puh 050 342 2185 tai ulla.sauvola@yvpl.fi

Lakineuvonta

Oulu Ohjausta kahden kesken asianajajan kanssa, Kumppanuuskeskuksen neuvontapiste, Isokatu 47, katutaso maanantaisin klo 15-17.
Paikalla 30.01 Markku Honka
27.02 Jutta Wallén-Leino
26.03 Markku Honka
23.04 Jutta Wallén-Leino ja
28.05 Markku Honka.
Tiedustelut: Sonja-neuvonta, p. 040 820 5228, www.kumppanuuskeskus.fi/neuvontapiste

Eroryhmät

Kahdeksan kokoontumisen aikana keskustellaan eroon liittyvistä tunteista ja käytännöistä tavoitteena vahvistaa eron jälkeistä vanhemmuutta. Osallistumismaksu on 80 euroa.

Kuopio tiistaisin 10.1. - 28.2.2012 klo 17 - 20 YVPL:n Itä-Suomen aluetoimistossa Minna Canthink. 4 A 3 krs.
Tiedustelut aluepäällikkö Mervi Hakkarainen 0400 441 708 tai lähetä s-postia.

Turku maanantaisin 6.2. - 2.4.2012 (ei vk 8 ma 20.) klo 17.30-20 (yht. 8 kertaa)
Paikka: Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset (viimeistään 26.1. mennessä) aluepäällikkö Teija Hallbäck-Vainikka p. 040 541 5294.

Oulu 14.2 - 17.4.2012 Kumppanuuskeskus, Isokatu 47. Oulu. Kokoustila Isoseppä klo 18.00 - 20.30.
Kymmenen kertaa kokoontuva eroryhmä, jossa perehdytään erokriisin mukanaan tuomiin muutoksiin. Hinta 300 euroa, jäsenhinta 150 euroa.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset: aluekoordinaattori, fisherohjaaja Ulla Sauvola, puh 342 2185, ulla.sauvola @ yvpl.fi
tai puh 040 774 9660 jarjestosihteeri @ yvpl.fi.

Erovanhempien lasten ryhmät

Kuopio pe 24. ja la 25.2.2012 (pe klo 17 - 19, la 10 - 16) Yhden Vanhemman Perheiden Liiton Itä-Suomen aluetoimisto, Minna Canthink. 4 A 3 krs. Kuopio
Tiedustelut aluepäällikkö Mervi Hakkarainen 0400 441 708 tai lähetä s-postia.

Oulu 14.4. 2012 klo 10.00 - 16.00, Kumppanuuskeskus. Isokatu 47.Oulu. Kokoonnumme katutasossa, 1.krs.,
Ilmoittautumiset, puh 050 342 2185.

Perhesurmien viesti:
perheiden tukea on parannettava!

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on järkyttynyt perhesurmista. Suomalaisen sananlaskun mukaan köyhyyden astuttua sisään ovesta rakkaus lentää ikkunasta ulos. Liitto ry muistuttaa, että lapsiperheiden asema on heikentynyt viimeisten 16 vuoden aikana merkittävästi.

Perhe-etuuksien ostovoima on alentunut ja pienituloisuus yleistynyt. Lapsiköyhyys on kolminkertaistunut vuodesta 1990 vuoteen 2009. Esimerkiksi ensimmäisen lapsilisän reaaliarvo on laskenut 20 % vuodesta 1994 vuoteen 2011. (THL, Perusturvan riittävyyden raportti). Myös lapsiperheiden kotipalvelu on karsittu murto-osaan entisestään. Vielä 1990 8,2 % lapsiperheistä sai kotipalvelua, mutta vuonna 2009 enää 1,9 % (THL, SOTKAnet). Lapsiperheiden tukijärjestelmää on ryhdyttävä laajamittaisesti korjaamaan.

Lapsen elatusavut ja elatustuet nousevat 3.57 % 1.1.2012

Vuoden vaihteessa kaikki, myös vuonna 2011 vahvistetut, elatusavut nousevat 3,57 %. Maksajan tulee lisätä korotus lapsen elatusapuun oma-aloitteisesti. Lähivanhempi voi ulosmitata laiminlyödyn elatusavun viiden vuoden ajan.

Uusi elatustuki on 147,96 euroa lasta kohden kuukaudessa. Lähivanhempi voi hakea etuutta Kelalta, mikäli elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapumaksua. Tällöin laiminlyötyjen elatusapujen perintä siirtyy Kelan vastuulle. Lapsi on oikeutettu kuukausittaiseen elatustukeen myös silloin, kun isyyttä ei ole vahvistettu tai huoltaja on adoptoinut lapsen yksin.

Kaikkien yhden vanhemman perheiden lapset eivät enää saa vähintään lapsen elatustuen suuruista tukea

Osa yhden vanhemman perheiden lapsista on menettänyt täydentävän elatustuen. Epäkohta on seurausta Oikeusministeriön elatusavun arviointiohjeesta, jonka mukaan täydentävää elatustukea ei enää makseta kaikille pienituloisille, vaikka lapsen elatus vahvistettaisiinkin alle elatustuen suuruiseksi. Näin menetellään kaikkien niiden elatusvelvollisten kohdalla, joiden arviointiohjeen laskennallinen elatuskyky ylittää elatustuen. Kuitenkaan ohje ei määrää näissä tapauksissa vahvistamaan elatusapuakaan elatustuen suuruiseksi.

Vuonna 2006 Stakesin mukaan noin 8778 lasta sai täydentävää elatustukea. Näistä usea tuhat on menettänyt tuen, vaikka toisen vanhemman maksama elatusapu jääkin alle elatustukimaksun.

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry luovutti aiheesta vetoomuksen oikeusministeriölle 16.11.2011.
Lue vetoomus.

Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Olemme mukana toiminnassa ja kaipaamme joukkoomme asianajajia, perheneuvojia tai perheterapeutteja. Haluatko vastata tunnin ajan viikossa, kuukaudessa tai toiveittesi mukaan avioeroon liittyviin lainsäädöllisiin ja perheoikeudellisiin yleisökysymyksiin. YVPL tarjoaa tähän kanavan. Ilmoittaudu toiminnanjohtaja Heljä Sairisalolle 040 351 5355 tai lähetä s-postia

Jäsenyhdistykset ja vertaisryhmät ympäri Suomen kaipaavat myös vapaaehtoisia toimijoita mukaan moneen mielekkääseen toimintaan ja tehtävään. Ota rohkeasti yhteyttä, niin kerromme lisää! Lisätietoa antaa aluepäällikkö Mervi Hakkarainen 0400 441 708 tai lähetä s-postia

Voit ilmoittautua myös Tuntitilin kautta www.tuntitili.fi

Tutkija Teija Hautanen: Lähisuhdeväkivalta on huomioitava nykyistä paremmin huolto- ja tapaamiskiistojen käsittelyissä

Hautasen tutki 158 huolto- ja tapaamiskiistan tuomioistuin dokumentit. Niissä kaikissa oli vanhempien väitteitä väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Parisuhdeväkivalta traumatisoi myös lapsia ja sen seurauksena voi olla mm. lapsen kehityksen hidastumista ja taantumista. Hautasen mukaan viranomaiset eivät kuitenkaan huomioi riittävästi väkivallan traumatisoivaa luonnetta ja sen kirjaaminen on puutteellista. Huoltokiistoja käyvillä vanhemmilla saattaa olla myös rikosoikeudenkäyntejä sekä lastensuojeluprosesseja, mutta näitä eri prosesseja ei koordinoida. Myös valtakunnallisten ohjeistusten ja lainsäädännön kehittämistä tarvitaan lisää sekä tutkittua tietoa huolto- ja tapaamiskäytännöistä. VTT Teija Hautanen luennoi YVPL:n Huoltokiistat ja väkivalta-seminaarissa 25.10.2011. Tutustu materiaaliin.

Lapsiystävällinen tuomioistuinkokeilu ei ehkä saa jatkorahoitusta

Vuoden alussa käynnistyneelle tuomioistuinkokeilulle ei ehkä saadakaan jatkorahoitusta. Näin kertoi kansanedustaja Tuija Brax YVPL:n järjestämässä Huoltokiistat ja lähisuhdeväkivalta -seminaarissa 25.10. Helsingissä. Hankkeesta luennoinut käräjätuomari Anna-Kaisa Aaltonen kertoi, että hanke on jo nyt vähentänyt sosiaalitoimen ja perheneuvolan työmäärää, mm. sosiaalisia selvityksiä on tänä vuonna pyydetty 40 % vähemmän Helsingin sosiaalitoimelta. Vanhemmat valitsevat mielellään tuomioistuinsovittelun, johon liittyy myös psykologin tai sosiaalityöntekijän konsultaatiota, joka ei maksa mitään vanhemmille. "On alettu jopa puhua, että vanhemmat ovat epätasa-arvoisessa asemassa, koska kaikki vanhemmat eivät pääse hankkeeseen mukaan. Toimintaa pitäisikin laajentaa kaikkiin tuomioistuimiin," Aaltonen kiteyttää. Lue koko esitys.

Kirjoituskilpailu eron jälkeisestä vanhemmuudesta

Miten avio- tai avoero on muuttanut vanhemmuuttasi tai vanhempiesi vanhemmuutta? Millaista sinusta olisi hyvä erovanhemmuus? Kerro kokemuksistasi! Keräämme kokemuksia eron jälkeisestä vanhemmuudesta. Odotamme vastauksia sekä aikuisilta että lapsilta. Jokainen vastaus on tärkeä, sillä käytämme kirjoituksia tutkimus- ja opetusaineistona.
Kirjoituskilpailuaika on 1.9.2011-15.3.2012
Kysy lisää: Pekka Pere, p. 050 464 5057, pekka.pere@helsinki.fi.
Tarkemmat ohjeet.

LAPSIPERHEIDEN TILAPÄISEN KOTIPALVELUN PALVELUSETELI HELSINGISSÄ

Palveluseteliä kokeillaan lapsiperheiden tilapäisessä kotipalvelussa 1.1.2011 - 30.6.2012.

Palvelusetelin avulla kaupunki tukee lapsiperheitä yksityiseltä palveluntuottajalta hankitun tilapäisen ko-tipalvelun maksamisessa setelin arvoon asti. Palvelusetelin arvo on 24 euroa/tunti.

Lapsiperheiden kotipalvelu on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen etuus. Palvelusetelillä ostettava kotipalvelu on käytännön apua, kuten lasten hoitoa ja kasvatusta sekä kodinhoitoon liittyviä asioita pääsääntöisesti perheen kotona. Pelkkään siivoukseen palvelua ei myönnetä. Palveluntarve on tilapäistä, korkeintaan kaksi kuukautta kestävää tai kotona käydään harvemmin kuin kerran viikossa.

Lapsiperheiden kotipalvelua tiedustellaan oman asuinalueen johtavalta ohjaajalta. Johtava ohjaaja arvioi kotipalvelun tarpeen ja tekee mahdollisen palvelusetelipäätöksen. Palveluntarvetta arvioitaessa kartoitetaan perheen omat voimavarat ja mahdollisuudet saada muuta apua. Tarvittaessa tehdään kotikäynti. Palvelusetelin sopivuudestaperheen tarpeisiin päätetään yhdessä asiakkaan kanssa.

Palvelusetelin käyttöä säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1311/2003 (pykälä 12 § muutettu 570/2009).

Lisätietoa löytyy sosiaaliviraston nettisivuilta www.hel.fi/hki/Sosv/fi/Etusivu sekä oman asuinalueen johtavalta ohjaajalta.

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry säilyttäisi Isyyslakiin liittyvän vastustamisoikeuden

YVPL:n mukaan vanhemmat eivät kevyin perustein esitä vastustusta, vaan kyseessä on yleensä vakavia perusteita. Siksi isyyden selvitykseen liittyvä vastustusoikeus on pidettävä nykyisenkaltaisena.

Lastenvalvoja ryhtyy virkansa puolesta selvittämään lapsen isyyttä, kun hän on saanut tiedon väestörekisteristä isättömän lapsen syntymästä. Vanhemmat voivat kuitenkin keskeyttää selvitystyön. Äiti tekee sen kirjallisella vastustamisilmoituksellaan. Jos lapsen isäksi kokeva mies haluaa kuitenkin tunnustaa lapsen, selvitystä on aina jatkettava.

Isyyden vahvistamisia on vuosittain ollut noin 23 000. Äidin keskeyttämiä selvityksiä taas on ollut noin 700 vuodessa (1 % ikäluokasta). Liitto on antanut lausuntonsa Isyyslain uudistamistarpeista 23.9.2011

Lapsen vähäiset kesäansiot eivät vähennä perheen toimeentulotukea

Alaikäisen lapsen vähäiset ansiotulot eivät toimeentulotukilain mukaan vähennä perheen toimeentulotukea. Toimeentulotukilaissa ei ole määritelty vähäisten tulojen euromäärää. Missä määrin lapsen kesäansioita pidetään vähäisinä tai satunnaisina kuuluu kunnan itsenäiseen harkintavaltaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin ohjeistanut kuntia oppaassa toimeentulotuen hyviksi käytännöiksi ja ratkaisuiksi. Ohjeistuksessa todetaan, että lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat ovat sellaisia vähäisiä ansiotuloja, jotka tulee jättää huomioon ottamatta.

Sen sijaan toimeentulotukilaissa on säädetty lapsen säännöllisistä ansiotuloista. Perheen perustoimeentulotuki koostuu pääasiassa vanhempien ja lasten perusosista sekä asumis- ja terveydenhuoltomenoista. Kotona asuvan lapsen säännöllisten ansiotulojen vuoksi perheen toimeentulotukea voidaan vähentää kyseisen lapsen perusosan verran. Vanhempien perusosiin lapsen tulot eivät vaikuta. Alaikäinen lapsi ei kuitenkaan ole velvollinen elättämään vanhempiaan tai sisaruksiaan.